Maijamurulta löysin tämän
blogeissa kiertäneen lapsuusmuistelu
meemin. Hän oli muuntanut
meemiä hiukan alkuperäisestä. Kirjoittajan tulee jättää ensimmäinen sana pois jatkaessaan meemiä, koska muutoin sanarimpsu kasvaa liian pitkäksi. Minusta se oli hyvä muutos. Toimin sen mukaisesti.
Säännöt:
- Tässä on lueteltu monta sanaa. Kirjoita jokaisen kohdalla, mitä lapsuuden/nuoruuden tapahtumia, asioita tai tunnelmia tulee kyseisestä sanasta mieleen.
- Jos juuri siitä sanasta ei tule mieleen mitään, niin kerro jostain siihen läheisesti liittyvästä asiasta.
- Saa kertoa useampiakin asioita, jos sanasta muistuu mieleen paljon juttuja.
- Lopuksi: keksi luetteloon yksi sana lisää ja muistele siihenkin sanaan liittyviä lapsuuden tapahtumia.
- Jätä ensimmäinen sana vastaavasti pois.
1. Lintu – Pääskynen. Kirjoitin pieneen siniseen ruutuvihkoon vasta opitulla kauniilla käsialalla äitini tarinan pääskysistä. Ne syöksyilivät siivet häntä hipoen, koska hän oli liikkumatta. Luulivat häntä kissaksi. Se oli kotiläksy. Kun kotimökki maalattiin punamullalla, maalari maalasi samalla pesässään olleen pääskysen. Seuraavana kesä sama maalattu pääskynen palasi.
2. Meri - Tuttu vain kirjoista ja Ameriikan sukulaisten kirjeistä. Näin meren vasta 17-kesäisenä. Suolammet tutumpia.
3. Kitara – Kitaraa ei ollut, mutta joko isoveli tai –sisko sai mandoliinin joululahjaksi. Naapurissa oli kantele. Isäntä osasi soittaa sitä.
4. Kello – Seinäkellon vetäminen oli papan homma. Naapurin käkikelloa ihastelimme niin paljon, että lopulta vanhempamme ostivat sellaisen meillekin. Papalla oli taskukello liivin kellotaskussa. Joskus sen takakansi avattiin. Äitini rannekellon ”korjasi” palasiksi yksi sisaruksistamme kammarin pöydän alla. Ensimmäinen oma kello oli muistaakseni paperinkeräyksellä hankittu.
5. Oksentaminen – Muistan kävelleeni isän kanssa kärrytietä syksyisenä aamuna ja olleeni niin huonovointinen, että syötyäni yhden puolukan minua alkoi oksettaa. Miksi piti sairaana lähteä kouluun?
6. Mummo – Mummosta tulee tuoksumuistona mieleen kamferitipat. Niitä laitettiin sokeripalaan. Muistan myös hänen pitkä tumman lettinsä, joka kietaistiin aina samalla mallilla sykkyrälle niskaan ja laitettiin neuloilla kiinni. Ja huivi päälle.
7. Kirja – Maailman seitsemän ihmettä. Olikohan niitä seitsemän, mutta riippuvat puutarhat ja pyramidit ainakin. Topeliuksen Lukemisia lapsille, joita minulla lukutaitoisella luetettiin koulussa toisten opetellessa lukemaan.
8. Pipo – Piposta tulee mieleen se, että sain tehdä niihin tupsuja. Sen osaan vieläkin. Kansakoulussa oli paksut puupuikot ja paksua valkoista narua. Niiden avulla opettaja opetti meidät kutomaan.
9. Matematiikka – Opettajan persoona vaikutti matematiikan oppimiseen eniten. Pelottava opettaja oli oppimisen este.
10. Metsä – Tuttu ja turvallinen, suojaava syli. En koskaan eksynyt, pidin aina huolen siitä, että osasin takaisin. Jo ihan pieninä olimme mukana marjoja poimimassa. Tätikin vei meidät mustikkametsään. Poimimme mustikat kahvikuppiin ja pian oli sanko täynnä, koska meitä oli monta.
11. Ukkonen – Jokakesäistä. Muutama raju ukkosilmakokemus on muistissa, mutta pelkoa ei ole jäänyt. Neuvottiin laittamaan esim. aterimet pois käsistä, menemään pois ikkunoiden luota. Ikävin muisto on lemmikkikaritsan menehtyminen salamaniskuun ison kuusen alle.
12. Hiukset – Polkkatukka pienenä. Ei äiti kai ehtinyt letittämään. Hiukset leikattiin kotona tai naapurissa. Vasta oppikoululaisena kävin ensimmäisen kerran kampaajalla.
13. Sisko – Heitä on kaksi. Muistan yhteiset ensikokeilut meikkaamisen saralla.
14. Ikkuna – Muistan ihmetelleeni, miksi aitassa oli niin pikkuruiset ikkunat ja vain vintillä. Tuvalla tuplat otettiin keväällä pois. Talveksi ne laitettiin takaisin paikoilleen. Selstoffia (tai jotakin) ja tulitikkurasioita laitettiin ikkunoiden väliin keräämään kosteutta. Ikkunaliimapaperin maun muistan vieläkin.
15. Kalenteri - Ei ollut kalenteria, vaan almanakka, joka roikkui naulassa tuvan seinällä. Se Yliopiston ainoa oikea.
16. Puuro – Äiti teki hyvää perunapuuroa. Ruispuolukkapuuroa tehtiin myös ja varsinainen herkku oli vispattu marjapuuro. Talvella sain vatkata sitä lumihangessa tähtitaivaan alla.
17. Nenäliina – Nenäliinoja tehtiin itsekin ja reunaan virkattiin soma pitsi. Ostetut tuntuivat lapsena kuitenkin hienommilta, koska niissä oli kuvia. Miesten nenäliinat olivat ostettuja.
18. Parsinsieni – En muista meillä olleen parsinsientä. Sen tilalla oli muistaakseni hehkulamppu, vaikka meillä ei ollut sähköjä. Sukkien kantapäitä ja polvia riitti parsittaviksi. Yhdessä koulukuvassa minulla on polvista parsitut harmaat pässinpökkimät. Häpesin sitä kuvaa jossakin vaiheessa. En enää.
19. Kahvimylly - Kahvi ostettiin papuina ja niitä jauhettiin aina juuri ennen keittämistä sopiva määrä. Ihan pienenä sitä ei jaksanut pyörittää. Sitten kun olisi jaksanut, kahvi jauhattettiinkin jo kaupassa valmiiksi.
Ketään en haasta kesken joulukiireiden, mutta aiheeseen voi tarttua ken haluaa.
Samalla tavalla kuin tuo vesi ja jää vuorottelevat l. savolaisittain vuohkoovat tuossa rannalla, kieppuvat omat mietteet ja mielialat selkäkipujanan asteikon mukaan. Tältä syksyltä on kuurakuvia, kuvia kauniisti pilvien kajon heijastavasta sileästä jäästä ja lumiharson peittämästä vedenkannesta. Tänään näkymä on tuo viimeksi mainittu. Laitan kuitenkin eilisen kuvan, koska siinä on varauduttu keliin kuin keliin. On punainen vene, pulkka ja potkukelkka. Mutta eilen ei päässyt verkoille silti. Niin se vain oli.
