Olen hellin käsin selannut ja hiukan lueskellut ajan haprastamia sanomalehtiä viime vuosisadan alkupuoliskolta. Ehkä eniten hätkähdin, kun luin Kuluttajain lehdestä (33/1941) artikkelin, jossa neuvottiin sokeripulassa säilömään marjat A.I.V.-säilömisliuoksella. Mieleeni palautuivat suuret AIV-liuospullot, varoitukset kyseisen nesteen syövyttävästä luonteesta ja pistävästä tuoksusta. Muistan kyllä tuorerehunvalmistuksen tuoksinassa reikiintyneet vaatteetkin. Noinkohan on kyse ihan samasta aineesta? Tuli jotenkin huono olo. Käpsä näyttää törmänneen samaan aihepiiriin.
***
Kuvassa on käsittääkseni melkein jokaisen vanhan aitan hirsissä olevat reiät, joihin tapein kiinnitettyä paininpuuta on tarvittu luokkien ja reenjalasten valmistamiseen. Pienviljelijän Pääsiäisnumerossa (1937) Lauri Saarinen neuvoo, miten valmistetaan luokki eli vempele. Konstit on monet.
Luokkien valmistaminen.
Olen valmistanut itselleni luokkia kotona hyvällä menestyksellä. Siinä olen käyttänyt valmistusmenetelmää, jota voin suositella toisillekin ammattitovereille.
Olen hautonut luokkipuut ennen painamista uloslämpiävän saunan savupiipussa, jossa ne tulevat niin pehmeiksi, että painaminen käy erinomaisesti ja saadaan eheä luokka huonommastakin puusta.
Ensin lämmitetään sauna kohtalaisen lämpimäksi. Sitten viedään luokkipuut savupiippuun ja ja peitetään savupiipun pää mahdollisimman tiiviisti. Sitten täytetään jokin vuotava astia vedellä ja pannaan se saunan kiukaalle, jotta veden siitä hiljalleen valuessa lämmin höyry jatkuvasti tunkeutuu savupiippuun. Suljemme sitten kiukaasta saunaan johtavan luukun ja jätämme luokkipuut savutorveen. Parin tunnin kuluttua ne ovat valmiit painettavaksi.
Tämä menetelmä on osoittautunut erinomaisen hyväksi.
En aiemmin tiennytkään mitä sana ´vemmel´ tarkoittaa. L-loppuisia sanoja ei kai ole kovinkaan paljon. Miten Jänis Vemmelsääri liittyy joukkoon, onkin jo eri juttu.
