Tammikuu meni äkkiä. Helmikuun alussa on yleensä jo korkeat hanget ja nietokset. Toistaiseksi meillä on ollut vain kuuraiset puut ja ne paukkuvat pakkaset. Mutta nyt heti aamusta alkoi sataa lunta. Vihdoinkin. Aurauskalusto kävi tammikuussa toki pari kertaa kolaamassa pois parin sentin pumpulilumikerroksen, mikä tuntui kyllä melko turhalta työltä.
Sateisen syksyn vuoksi purot syöttävät edelleen vettä ojiin. Onneksi vaarallisia polanteita on jo murskattu kävelytieltä. Lumi kuuluu suomalaiseen talveen. Sen puute on jo aiheuttanut vahinkoa marjanviljelijöille. Ellei lunta saada sateena, sitä tehdään koneella. Lähimmät nietokset löytyvät Puijon montusta. Parkkipaikka on suljettu, koska siellä on jatkuvasti kaksi lumitykkiä käynnissä. Olen poikennut kolme kertaa tarkistamassa. Jonnekin sitä sitten siirretään, koska korkeat kasat olivat jo vajenneet. Lähirinteen puustokin saa osansa tekolumesta.
Aurinko yritti tällä viikolla jo herätellä kevättä. Luulin muuten osaavani helmikuun alun nimipäivät ulkomuistista. Riitta, Aamu, Valo. Tarkistin seinäkalenterista. Huomenna viettävät nimipäiväänsä myös Jemina ja Lumi, Aamun lisäksi. Jatkuva muutos tai hienommin sanottuna trendit näkyvät nimistössäkin. Viiden vuoden välein nimipäiväkalenteri tarkistetaan (Yliopiston almanakkatoimisto) tiettyjen kriteerien mukaan. Seuraavan kerran uusia nimiä otetaan kalenteriin vuoden 2015 alusta.
Riitasta tulee mieleen muutama entinen kollega ja yksi lukioaikainen luokkakaveri, Jeminasta yksi koira. Lumi-, Aamu- ja Valo-nimisiä henkilöitä ei tule mieleen yhtäkään. Onnea kaikille Riitoille tänään!
Kauniita ja lumisia kuvia olet laittanut blogillesi . Täällä on harmaata ja jotenkin ankean näköistä . Maassa lunta hiukan ja puissa ei ollenkaan . Yritin suunnata kameraa suuntaan jos toiseenkin , mutta tulinkin siihen tulokseen , että kuvaan joskus kun löydän jotakin kauniinpaa .
VastaaPoistaKyllimarjaana,
PoistaAika pitkään tässä kohtaa oli kauniin kuuraista. Heti kun lämpötila nousi ja alkoi tuulla, puut olivat taas ankean paljaat. Tuolla Puijolla ihan sananmukaisesti tehdään talvea. Tekolunta leviää aika isolle alueelle. Eilinen lumisade ei kerryttänyt vielä paljoakaan lunta maahan, mutta olihan se hyvä alku. Jospa sinnekin helmikuu toisi talven kaikessa kauneudessaan!
Suomen talvi ja tekolumi! Niin maailma muuttuu.
VastaaPoistaSimpukka,
PoistaNiin muuttuu. Ilmastonmuutos on totta, uskoisin. Tai sitten en ole aikaisemmin seurannut sääilmiöitä yhtä tarkkaan kuin nykyisin. Koska suomalaiset rakastavat hiihtämistä, sisähalleja siihen tarkoitukseen löytyy jo useammalla paikkakunnalla, esim. Leppävirralla. Mitenkähän siellä Sotshissa...
Helmikuun alun kolme nimipäivää ovat minullekin jääneet mieleen. Niistä merkittävin Valo. Valon päivänä kun selvästi huomaa päivän jatkuneen.
VastaaPoistaps. aika vaatimaton se lumisade loppujen lopuksi oli.
Seita,
PoistaJa valo tuo toivon keväästä ja hohtavista hangista. Hankikeleistä. Ei sitä lunta todellakaan kovin paljon tullut. Jäi jonnekin matkan varrelle. Lumikengillä ei vielä ole käyttöä, eihän?
Meillä pyryttää samalla tavalla kuin lumitykkukuvissasi Taivas on tumman harmaa ja jalkakäytävät täynnä lunta.
VastaaPoistaNimien taustat ovat mielenkiintoiset. Tuttavapiirissäni on useampi nimitutkija ja seuraan aiheeseen liittyviä kirjoituksia mahdollisuuksien mukaan. Suomenruotsalaisessa almanakassa Berit on tämän päivän nimipäiväsankari. Lapsena minulla oli kaksi Berit-nimistä leikkitoveria, joten minun puolestani onnittelut Berit-nimisille ja myös Riitoille.
Olivia,
PoistaAikoinaan kuvittelin, että lumen määrä lisääntyy mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Olen viisastunut sen verran, ettei se menekään niin kaavamaisesti. Korkeuserot vaikuttavat ja meren läheisyys. Opiskeluaikana siellä Helsingissä minulla ei ollut edes suksia enkä käynyt missään liikuntajutuissa. Oli kiire valmistua työelämään. Ja luulin, ettei kaupungeissa hiihdetä. :) Maalaistyttö kaupungissa.Kävelin kyllä paljon, koska asuin kävely- tai puolijuoksumatkan päässä yliopistolta. Kampista ehti vartissa sinne. Josku myöhästyin hiukan , mikä oli tosi noloa.
Berit on kaunis nimi. Joskus sitä miettii, minkä nimen antaisi itselleen, jos saisi valita. Vaikea valinta, mikä nykyisin kai olisi mahdollista.
Riitta, Aamu, Valo ja Armi ovat minulle kevään merkki. Armista tulee mieleeni Armisvesi, Riitasta Riitan herkku, Aamusta aamupuuro ja Valosta valokuva. Mitähän ovat ne kevään korvat?
VastaaPoistaKalevi,
PoistaMinä ajattelin vain muistamiani ihmisiä. Kevään korvista ei ole minkäänlaista havaintoa. Tuttu sanonta se kyllä on ja käytän sitä kai itsekin. Tulisiko sen merkitys äänimaailman kautta, koska mitään konkretiaa en keksi.
Johtuisiko sanonta kevään korvilla hiirenkorvaisista koivuista?
PoistaNo ne minullekin tulivat mieleen heti ensimmäiseksi, mutta silloinhan ollaan jo kesän korvalla, kun koivuissa on hiirenkorvat.
PoistaTäällä on muuten niin vähän lunta, että eivät tänä vuonna järjestä Puijon laturetkeä.
No,korvat mitkä korvat. Sen minä olen tiennyt, että lauantai-sanassa on k-kato, mutta sitä en ole tiennyt, että seiskasta on poistettu poikkiviiva.
PoistaMinua on kyllä monta kertaa valistettu seiskan poikkiviivasta, mutta en ole osannut sitä pois jättää. Nythän se tullee takaisin... Ei tarvitse ryhtyä alkamaan opettelemaan uudelleen...
PoistaSaimme miehen kanssa ilon tutustua pari vuotta sitten Kainuussa käydessämme ihanaan pikku Valoon. Ikää pojalla oli kolme vuotta. Nimi ei olisi paremmin voinut kohdalleen osua!
VastaaPoistaTäällä tuntuu melkein keväiseltä, lämmintä on kaksi astetta ja tipit piipittelevät pensaissa. Jokohan ne luulevat, että kevät tuli kirpeiden pakkasten jälkeen?
Laila
Laila,
PoistaJos nimi on todella enne, juuri tuollaisia nimiä kannattaisi antaa. Pakkaset loppuivat täälläkin, viime yönä lumet tulivat alas katolta. Ne vähät lumet. Ja aamun lehdestä luin mihin tuota tykkilunta niin paljon tarvitaan. Sillä pohjustetaan Puijon kisoja varten laen luonnonsuojelualuetta, johon tulee väliaikainen mökkikylä. Aikamoinen revohka mielestäni.
Linnnuista olen huomannut samaa. Heti kun lauhtuu, alkaa piipitys.
Onhan se aika outoa, kun talvi pitää tekemällä tehdä niinkin pohjoisessa. Onkohan täysin lumettomia talvia ollut koskaan, ehkä jossakin saaristoalueella ovat sellaisenkin joskus kokeneet.
VastaaPoistaEn tiennytkään, että nimien lisääminen kalenteriin tapahtuu noinkin usein. Poistetaankohan vanhoja nimiä yhtä usein ettei ala kalenteri täyttyä liikaa? Sukututkimuspalstoilla näkee joskus todella outoja ja hauskoja nimiä, ja löytyyhän niitä nykyisestä väestörekisteristäkin vaikka ei kalenterista.
Sirokko,
PoistaTaas täällä ollaan nollakelissä, joten kovin erikoiselta talvi tässä kohden vaikuttaa. Puheenaihe joka paikassa, kampaajalla, hierojalla etc.
Kai niitä nimiä täytyy poistaakin. Se on kierrätystä, koska nyt ovat taa muodissa vanhat nimet (ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4kalenterista_poistetuista_etunimist%C3%A4). Vilaksisin sitä ja totesin, että siellä oli todella paljon nimiä.
Sinä tässä teit sen, mitä itse aioin, mutta se jäi minulta lopulta tekemättlä. Juuri Riitan päivänä muistelin kaikenlaisia Riitta-ystäviäni ja ajattelin lähettää heille terveisiä bloginkin kautta. Juimituin kuitenkin tutkimaan saksalaisen Rita-ystävän vaiheita ja hänen tietojaan hakukoneiden avulla...
VastaaPoistaKävin jmyös katsomassa mm väestörekisterikeskuksesta, kuinka paljon Riittoja oli milläkin vuosikymmille ollut.Näistä uusista nimistä tunnen yhden parikymppisen Jeminan. Siinä vaiheessa Jeminoita alkoi tulla, mutta ei enää paljonkaan Riittoja.
Maija,
PoistaJumituit? ;) Netin yksi varjopuolia on juuri tuo juttu. On tarkoitus alkaa tekemään (ihan oikea rakenne nykyään) jotakin tiettyä asiaa, joutuu sivulta toisellle ja tahattomasti huomaa aikaa kuluneen todella paljon.Alkuperäinen asia jää aikomukseksi.
Luen lehdestä aina kuolinilmoitukset ja kastetut. Parikin sukupolvea saattaa olla väliä, mutta samoja nimiä on paljon. On toki ihan uusia ja erikoisia, mutta kauniita. Vanhemmat haluavat antaa lapselleen aina kauniin nimen. Eri asia on sitten, onko lapsi aikanaan siihen itse ihastunut.
Onko niin, että suomen kielessä on, tai on ollut, erityisen monta nimeä, jotka ovat myös substantiiveja? Edellä Laila manitsi Valo-nimen. Muita samankaltaisia nimiä ovat esim. Aamu, Helmi, Jalo, Rauha, Onni, Pilvi, Tenho, Urho. Ruotsin- tai saksankielisissä nimissä en tunne kovin monta vastaavaa esimerkkiä, mutta mikä on tilanne englanninkielisten nimien osalta? Pokka pitää-sarjassa sisaruksilla on kukkanimet: Hyacinth, Daisy, Rose ja Violet. Ainakin Grace ja Pearl kuuluvat samaan sarjaan kuin Helmi jne. Valo-nimestä muistan muuten Domus Academican talonmiehen tai vahtimestarin 1960-luvulla.
VastaaPoistaMeillä sataa vettä tänään... Mukavaa viikonloppua1
Olivia,
PoistaTäällä pyryttää lunta, ehkä aika märkää, koska lämpötila on siinä nollan vaiheilla.
Eilen katsoin sen verran Sotshin avajaisia, että näin sen Любовь (=rakkaus)-tytön matkan. Tuon on ihan tavallinen naisten nimi venäjässä. Joten sielläkin on substantiiveja. Englanninkielisistä minulla on sellainen tuntuma, että niitä olisi aika vähän.
Nimiä voi tarkastella monella tapaa. Aikoinaan harjoittelin kirjoittamista enemmän kuin nykyisin ja vanhoista teksteistä löytyi yksi nimiin liittyvä. Sen löydät, jos haluat tuolta:
http://liisanmappi.blogspot.fi/2009/10/ala-vertaa.html
Hyvää viikonloppua myös sinne!
Liisa, hyvää ystävänpäivää! Kävin katsomassa Philomenan ja päivä vilahti muutenkin sukkelaan. Tulisipa oikea kevät yhtä nopeasti!
VastaaPoistat. Laila
Laila,
PoistaKiitos näin myöhässä! Eiköhän jokainen päivä voisi olla ystävänpäivä? Kevään puolella jo olemme, koska abit pitivät jo perinteiset penkkarinsa. Se on varma kevään merkki.