20. joulukuuta 2007

Kahvikermalle käyttöä

Olen kahvinjuoja. Ei nyt aitoa lattea, mutta puoliksi maitoa ja kahvia. Maidon on oltava rasvatonta. Jo ykkösmaito kahviin lisättynä maistuu rasvaiselta. Jos kahvipöydässä on vain kermaa, juon kahvin mustana.

Meille jäi eräästä kahvitustilanteesta kolmen desin kahvikermapullo. Siitä oli kulunut vain hiukan. Koska mitään ruokaa en edelleenkään osaa heittää pois, mietimme mihin voisimme käyttää ylijäämäkerman. Se ei ollut vispattavaa. Kermavaahdolle jouluna olisi ehkä käyttöä. Ja nyt ajatellen olisi se säilynyt huomiseen asti, jolloin aion tehdä sen ainoan pakollisen perinneruuan l. tuuvingin. Monesta perinteestä on vuosien saatossa tingitty, mutta ei sentään vielä imelletystä perunalaatikosta. Olisin voinut käyttää sen siihen. Mutta tehty mikä tehty. Tänään.

Ei tarvinnut ostaa muuta kuin yksi purkki maitorahkaa. Kaikki muut tarveaineet löytyivät kotoa rahka-ananastorttuun, jonka ohje on muuten ko. kermapullon kyljessä.

Muuten kaikki meni oivallisesti, mutta ananaslohkojen sijaan purkissa olikin ananasmurskaa. Samaa ainettahan se on. Siis annoin mennä. Järjestelmällisesti. Ja uuniin. Pitihän sitä tietysti heti hiukan maistaa. Ei ollut liian makeaa. Oikeastaan kaipasi hiukan enemmän makeutta. Muistin oitis, että viimeinen 1 dl sokeria oli jäänyt pois. Näin helposti saimme uuden kevyemmän joululeivonnaisversion, koska taatelikakku on menettänyt suosiotaan.

Rahka-ananastorttu

100 g voita/margariinia
1/2 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1 pieni tölkki ananaspaloja
1 prk maitorahkaa
2 dl kahvikermaa
2 munaa
1 dl kookoshiutaleita
1 dl sokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna. Lisää lopuksi jauholeivinjauheseos. Taputtele taikina uunivuoan (halkaisija 28 cm) pohjalle ja reunoille. Valuta ananaspalat siivilässä. Sekoita muut täytteen ainekset ja kaada ne vuokaan. Lisää pinnalle ananaspalat. Paista 200 asteessa n. 30 min.

4 kommenttia:

  1. Tämänpä aijon tehdäkin, on jotain uutukaista maistettavaa.
    Mutta taatelikakku on tehtävä pelkästään koiran takia. Se nimittäin on ainoa ihmisten herkku, jota Kiki luulee omakseen eli tulee heti pyytämään, kun tuoksun tuntee. Kenenkäs vika se olisi muun kuin minun, joka antoi sille ensimmäisenä jouluna pienen palan maistiaisia.
    Muuta ei sitten ole annettukaan eli ei ole opetettu sille "viimeiselle palalle" kuten edellisen koiran kanssa kävi.
    Hyviä leivonnaisia teidän keittiöön!

    VastaaPoista
  2. LeenaM,
    Taatelikakku on ollut minun herkkuni. Kun kerran on kevennettävä, niin kevennetään siitä päästä. Syön ne taatelit sellaisenaan. :)

    En ole kuullutkaan, että koirat pitäisivät siitä. Olen melko vähän koirien kanssa tekemisissä, koska perheessä on allergiaa.

    Olisiko torttujen vuoro?

    VastaaPoista
  3. Kiitos reseptistä! Tätä voisin vaikka uutena vuotena... Vaikuttaa mukavalta tehdä ja raikkaalta.

    Oikein Hyvää Joulua, Liisa!

    VastaaPoista
  4. Haavetar,
    Kiitos kommentistasi. Muista se sokeri kuitenkin! :)

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!