17. heinäkuuta 2010

Raparperille käyttöä


Olen kauan käyttänyt tätä samaa aiemmin jakamaani raparperipiirakkaohjetta. Kardemumma tekee tästä piirakasta herkullisen, ainakin monen aikuisen makuun.Kuten ohjeesta näkyy, se on todella tuhti annos, mikä taas johtuu siitä, että tuolloin elimme vielä mökkiaikaa ja raparperiä kasvoi pitkässä penkissä valtavia määriä. Johonkin muuhunkin sitä piti käyttää kuin sammakon kotikatoksi, kun olin sen saanut niin hyvin kasvamaan. Hyvään alkuun lähdettyäänn se ei kaivannut muuta lannoitusta kuin sen, että ladoin aina raparperinlehdet penkin päälle. Ne sekä lannoittivat maan että estivät rikkaruohojen kasvun. Nokkonen tykkäsi samasta penkistä.

Raparperiruokien ja -juomien kanssa pitää vain muistaa kohtuus ja oksaalihapon neutralointi jollakin maitotuotteella. Kun lukee Wikipedian artikkelin raparperistä, harkitsee uudemman kerran, kuinka paljon sitä kannattaa käyttää. Äitini ainakin rakasti raparperiä, teki siitä kiisseleitä ja piirakoita, joten lapsena sitä on tullut syödyksi runsaasti.

Raparperiä voi käyttää myös vispipuuron valmistamiseen siinä missä erilaisia herukoitakin, vaikka se varsinainen alkuperäinen aito vispipuuro tehdään kai aina puolukasta. Meillä kotona sitä nimitettiinkin puolukkapuuroksi. Narripuuro-nimitys taas on mieheni puolelta. Muistan lapsena vispanneeni puolukkapuuroa varpuvispilällä lumihangessa. Viileä muistikuva näin helteellä.

Muokkaan piirakasta nyt hiukan kevyemmän version, sillä Katariinan piirakka-ohjeen mukaan piirakkapaloista tulee leivosmaisen korkeita. Kermavaahto kruunaa herkun. Tai vaahdotettu vaniljakastike. Vaniljajäätelö sopii myös.


Raparperipiirakka

2 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl maitoa
75 g voita sulatettuna
1 tl kardemummaa
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja

pinnalle:
250 g (noin 1/2 l) raparperipaloja
kanelia
sokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää vaahtoon varovasti sekoittaen vuorotellen maitoa ja jauhoseosta sekä lopuksi jäähtynyt voisula. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Lisää päälle raparperipalat ja ripottele pinnalle kanelia ja sokeria ja hiukan kuivattua minttua.

Paista 200 asteessa, uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Melkein vastaavanlaisissa ohjeissa kehotetaan paistamaan 30 minuuttia, mutta tämä piirakka olisi siinä ajassa kyllä kuivunut, ellei peräti palanut. Tein kaksinkertaisen annoksen l. uunipannullisen. Tosin meillä on uusi hella. Sanotaan siis: Paista 200 asteessa kypsäksi. Kypsyyden voi kokeilla perinteisellä tulitikkutestillä.

Raparperistä on moneksi
.

Kaikki eivät pidä raparperin mausta. Hekin voivat käyttää sitä näin mustikka-aikaan. Sillä saa kätevästi kädet puhtaiksi mustikasta. Ja mansikan kaverina raparperi on mainio. Jollei pidä raparperistä sinällään, kannattaa kokeilla vaikka raparperimansikkakiisseliä.

____

Edit. seur. aamuna:
Poistin piirakkaohjeesta vaniljasokerin, koska kardemumman maku jäi sen takia laimeaksi. Asia on tutkittu empiirisesti.

6 kommenttia:

  1. Kiitos tuosta puhdistusvinkistä, Liisa. Nyt en ole päässyt mustikkametsään, mutta jos pääsen, käsien puhdistaminen on itselleni ollut aina kovin vaikeaa.

    VastaaPoista
  2. Silloin, kun teimme vielä viiniä, oli usein kohteena raparperi, koska sitä kasvoi pilvin pimein.
    Mutta sen mausta en koskaan oikein oppinut pitämään, oli liikaa japanilaisen saken makuista.

    Loppui sitten se viinin paneminen tykkänään, kun maistui liian hyvältä sekä itsellä että vierailla.
    '
    Eipä vieraita ole viime vuosina juuri käynytkään.

    Mutta silti tykkään syödä raparperia ihan raakana. Sen verran häjy olen, vaikken poholaanen.

    Iisi

    VastaaPoista
  3. KirsiM,
    Mustikat olisivat jo kypsiä, kunhan vain olisi poimijoita. Luulin muuten, että kaikki tietävät tuon niksin.

    Hyvää kesää sinulle!

    VastaaPoista
  4. Iisi,
    Tuo viinin valmistaminen on minulle ihan vierasta hommaa. Oikeastaan en ole päässyt edes sivusta seuraamaan, vaikka se oli aika suosittu harrastus viime vuosisadan loppupuolella.

    Mahdollisille vieraillehan minäkin tuota piirakkaa tein. Kun on nuo asuntomessut, jos vaikka joku...

    Sinä varmaan syöt sitten limet ja sitruunatkin lohkoina, jos kerran raaka raparperi maistuu.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset raparperipiirakan ohjeista! Tulivat oivalliseen aikaan. Mökkipihan raparperit ovat jo piirakkaan sopivan kokoisia.

    Kävin lauantaina poimimassa mustikoita. Osa oli hieman vielä raakoja, auringossa kasvaneet kypsiä. Paarmat ja hyttysarmeja olivat niitä vahtimassa. Purivat vaatteenkin läpi. Taas ymmärtää, miksi torilla mustikat maksavat sen, minkä maksavat.

    VastaaPoista
  6. Laila,
    Toivottavasti pidit.

    Mustikka on paras marja. Jos joutuisi valitsemaan mustikan ja mansikan välillä, ottaisin mustikan. Ja yleensä luonnonmarjat mitkä tahansa ennen puutarhamansikoita.

    Kyllä marjanpoiminta on kovaa työtä. Minulla on kai nuoresta asti ollut huono selkä, mutta aikoinani marjastin todella paljon.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!