5. maaliskuuta 2010

Kevään korvalla

Jokainen risahdus, napsaus ja kopsaus ennakoi lumen lähtöä liukuun katolta. Aikansa kunnes taas kääntyi reilusti pakkaselle. Sinne se lumi jäi vielä katolle. Tosin hiukan huvenneena. Sen sään lyhytaikainen lauhtuminen ehti saada aikaan. Uutta lunta on saatu enemmän kuin mitä entiset kerrostumat ehtivät vajeta. Pihakinokset ovat yhtä korkeita kuin minäkin.

Aurauskalustoyrittäjät ovat jo ahtaammalla kuin ahtaajat. Eivät ehdi tasottamaan pahojakaan polanteita. Nyt jos milloin vaaditaan varovaisuutta liikenteessä tai löytää pian itsensä lumipenkasta. Hiukan arvelutti eilen keskustan ahtauteen ajaminen. Onneksi parkkipaikka löytyi ja pääsin pitkästä aikaa fysioterapeutin manipuloitavaksi. Aamulla oli kuin olikin hiukan helpompi nousta portaat.

En oikein pysty keskittymään mihinkään. Olen kuunnellut pätkiä Antti Hyryn Aitasta (Lukijana Tuomo Holopainen). Luin suunnilleen puoleen väliin Ulla-Maija Paavilaisen romaania Sokerisiskot (Otava). Samoin kävi Veikko Huovisen Kylän koirat (WSOY)-kirjan kanssa. Vaikka Huovisen kieli onkin verratonta, kuvittelisin maailmaa ja elämänmenoa mieluummin jonkin muun eläimen perspektiivistä. Pinossa on vielä Kari Hotakaisen Iisakin kirkko (WSOY). Takakannen tekstin perusteella luulen lukevani edes sen kokonaan.

Olen sentään vaihtanut mullat kukkiin. Käsittääkseni liian kylmä paikka pohjoisikkunalla tappoi toisen teeruusuista. Jouluruusuakaan en saanut pidettyä hengissä. Mustanmerenruusu on ainakin ennen ollut takuuvarma kukkija. Passiflorat odottavat, että saan hankituksi pari hiukan kookkaampaa ruukkua. Kun vain rohkenisi leikata niitä tarpeeksi.

Tiedätkö muuten, miksi aikoinaan lakattiin käyttämästä oravannahkoja maksuvälineenä?

8 kommenttia:

  1. Tulin juuri ulkoa ja Jokelan kadut oli sliipattu pintaa pitkin niin tarkasti ettei meinannut pystyssä pysyä. Hyvä kuitenkin ettei nyt tarvinnut kahlata.

    Vaunuilua odotellaan, paikka varattu Loviisasta 25.3 juhannukseen asti, sitten pyörät alle ja pienelle kotumaankierrokselle, vuosien jälkeen. Vielä kerran, toivotaan, että kunto kestää.

    Ehkä ystävämme KH tuntee oravannahtkin ;)

    VastaaPoista
  2. Tervehdys ja onnea katoilta puroavilta lumivyöryiltä!

    VastaaPoista
  3. a-kh,
    Mistä sinä sen heti tiesit?

    KooTee,
    Täällä ei sliippauskalusto ole ehtinyt pienemmille kaduille ja teille. Tallustelin harmaat villasukat kenkien päällä pienen lenkin eilen. Viima oli viiltävämpi kuin sisältä katsoen näytti, koska oli aurinkoinen päivä.

    Tämän talven jälkeen tuo päivämäärä tuntuu nyt varhaiselta, mutta jos se kevät joutuu. Vieläkö Karstulaan asti aiotte kesemmällä?

    Hei Marjaisa ja kiitos kommentistasi. Minua varovaisempaa liikkujaa saa hakea. Vahinko ei tule kello kaulassa, kuitenkaan.

    VastaaPoista
  4. Kirjat? Lukeminen? Keskittymiskykyky? Ennen humahdin kirjan maailmaan niin että muu maailma humisi pois, olemattomiin. Enää ei käy näin. Aika aikaa kutakin. Jospa se lukuhimo vielä herää. En tiijjä. Vai onko niin että nuorena etsimme. Nyt tiedämme.

    VastaaPoista
  5. Lastu,
    Hotakaisen luin melkein yhteen menoon. Nyt ainakin tiedämme, millaista tekstiä ja mistä aiheesta haluamme lukea. Sitä eivät määrää mitkään palkinnot. Pikemmin ystävien suosittelut.

    Minulla väsyvät silmä(kin). Aurinkoista sunnuntaita! Täällä on 20 astetta pakkasta ja koivut jälleen kerran huurtuneet.

    VastaaPoista
  6. Miksi oravannahkojen käyttö maksuvälineenä lopetettiin? Olisiko ollut niilläkin huonot talvet ja kanta vähentynyt niin paljon, että maksuvälineestä tuli pulaa?

    Kevät on. Tipit lauloivat eilen mahdottoman kovalla äänellä. Vai nälkäänsäkö ressukat olisivat valittaneet?

    Viimeksi lukemani kirja on Guantanamon päiväkirja. Se oli faktaa ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. Antoi uusia näkökulmia.

    VastaaPoista
  7. Laila,
    Tänä talvenakin ainakin täällä olisi ollut pulaa oravannahkoista. En tiedä, missä vaiheessa niistä luovuttiin, mutta nythän vaaditaan kaikista turkiksista luopumista.

    Hotakaisen Iisakin kirkko herätti minussa muistoja vuodelta 1972. Ehkä kirjoitan niistä seuraavaksi...

    Hyvää sunnuntaita sinnekin!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!