13. marraskuuta 2012
Ajatella
Cogito, ergo sum Ajattelen, siis olen olemassa. ( eri kielillä). Miksi? Eilen kuulin radiosta, että tällä viikolla vietetään kansallista ajattelun viikkoa. Viime viikko oli miesten viikko, joka huipentui sunnuntaiseen isänpäivään. Onko muuten olemassa miestenpäivä? Onhan olemassa kansainvälinen naistenpäivä. Parasta olisi kyllä, ettei erityisiä teemapäiviä tarvittaisi lainkaan, vaan ihmiset osaisivat olla ihmisiksi toisilleen aivan kaikkina päivinä.
Yöllä valvoessa ajattelin (siis olin olemassa, eksisteerasin) , että ajattelun viikon kunniaksi yrittäisin vaivata aivojani niin paljon, että kirjoittaisin viime viikolta pois jääneen toisella kotimaisella kielellä kirjoitetun postauksen. Olihan viikko sitten ruotsalaisuuden päivä. Liputuspäivä sekin. Nyt kuitenkin tahmoo niin paljon, että pinnaan. Ajattelen vain ihan tavallisia arkisia ajatuksiani ja ulkoistan ajattelemisen ja annan kerrankin koneen kääntää tämän tekstin. Ajatelkoon se puolestani, koska kohta minun on oltava jossakin muualla.
Käännös sellaisenaan:
"Jag tänker, alltså finns jag. (avdelning översatt till olika språk). Varför? I går hörde jag på radion att denna vecka firade de nationella tänkande veckor. Förra veckan viikkohan var män, som kulminerade i en söndag Fars dag. Finns det andra män dag? När allt, det finns så många som Internationella kvinnodagen. Jämlikhetens namn borde vara. Det bästa skulle vara ja, behövde inga speciella temadagar alls, men folk vet hur man beter sig mot varandra höger på varje dag.
På natten, tänkte jag vaksamhet (Så där var jag, eksisteerasin) och tänkte att till ära av veckan försöker bry min hjärna så mycket att jag skrev förra veckan ha varit av de två nationella språk skrivna inlägg. När allt för en vecka sedan svenskarna dag. Flagga medvetenhet också. Nu är dock tahmoo så mycket att en eker. Jag tror precis som vanliga vardagliga tankar och jag, för en gångs skull att maskinen översätta denna text. Kanske tycker att det är för mig, eftersom punkten är jag någon annanstans."
Olisi ehkä kannattanut ajatella itse. ;)
Muistamisella on myös väliä, kirjoittaa Postin joululehti ja neuvoo ulkoistamaan muistamisetkin verkkopalveluun. Posti lupaa tehdä melkein kaiken puolestasi. On nimittäin tarjolla Muistajan osoitekirja. En ole ottanut sitä käyttöön, koska kannatan kyllä ajattelemista ja muistiharjoituksia, jotta aivoilla riittää töitä. Viimeksi testasin muistiani yrittämällä palauttaa mieleeni aikuisten lasteni sotu-tunnukset. Kaksi muistin oitis, kolmannen seuraavana yönä. Toinen muistutus vuodenkierrosta on postilaatikkoon ilmestynyt tuttu punainen kirjekuori joulukortteja varten. Vuosi sitten remontin keskellä joulukortit taisivat jäädä lähettämättä.
Sään puolesta tänään on harvinainen marraskuun päivä. Aurinko paistaa eivätkä tietkään ole liukkaat, koska kaikki lumentapainenkin on sulanut pois. Toivottavasti muuallakin on yhtä aurinkoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ajatteleminen on tarkea asia jota ei kannatta, niin kuin ei mustamistakaan, jattaa muille, automaattisista kaannoksista puhumattakaan.
VastaaPoistaHélène,
PoistaOlen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.
Noita konekäännöksiä näkee tuoteselosteissa usein. Ihmistyö on ilmeisesti liian kallista.
Viranomaiset ja poliitikot tuntuvat ajattelevan puolestamme, mutta jostakin kumman syystä varsinkin poliitikkojen muisti on lyhyt.
kannatan ajattelua koko sydämestä, joskus voi löytää salattunsa
VastaaPoistaAikatherine,
PoistaSiinä toivossa on hyvä elää - vaikeinakin hetkinä.
Mottoni Kuopiossa: pyöräilen, siis olen.
VastaaPoistaa-kh,
PoistaEhkä minun mottoni tässä vaiheessa voisi olla: kävelen, siis olen. Ulkona, en kauppakeskuksissa.
Joskus 2000-luvun alussa tutustuin kurssilla käännösmuistiohjelmaan eli tietokoneavusteiseen kääntämiseen. En ehtinyt käyttää ohjelmaa käytännössä, mutta tarkastin käännöksiä, jotka oli tehty ohjelman avulla. Ohjelmalla oli hyvät ja huonot puolensa. Kääntäjän, ajattelijan, työpanos on ohjelman hyvistä puolista huolimatta korvaamaton, jos tuloksen pitää olla hyvä. Googlen kääntäjän jälki kelpaa ehkä tilanteissa, joissa lukija haluaa tietää suurin piirtein, mitä vieraskielisessä tekstissä kerrotaan.
VastaaPoistaTeemaviikkoja ja teempäiviä riittää. Ruotsissa vietettiin lokakuussa "kanelbullens dag". Olen syönyt muutaman tosi ison kanelipullan Ruotsissa. Se muistutti Suomen korvapuusteja. Onneksi meillä ei vietetä korvapuustin päivää,:)
Olivia,
PoistaKai niitä on parempiakin käännösohjelmia kuin tuo Googlen Translator. En osaa sanoa, olisiko siitä kääntäjälle mitään apua. Kokeilin kerran Googlen Scribea yhden postauksen verran. Se ei varsinaisesti kääntänyt, vaan ehdotti lauseille jatkoa. Oli aina neljä eri vaihtoehtoa, joista sai valita. Työläs oli sekin.
Kyllä se kansallinen korvapuustipäivä (4.10.) on jo rantautunut Suomeenkin. En vain tiedä minä vuonna. Tänä vuonna kuulin siitä ensimmäisen kerran. Nyt sitten tietenkin voisi tasapuolisuuden nimissä varata päivät voipullalle ja muille vastaaville. ;)
Hyvä aihe!
VastaaPoistaKun minusta tuntuu siltä, että ajattelen ihan liikaa. Ajattelen liikaa itseäni ja olemistani ja elämistäni.
Pitäisi kohdistaa aatoksensa kokonaan muualle ja uusiin asioihin, jättää oman itsensä ja elämänsä ajattelu pienimmälle mahdolliselle.
Miten sen voisi tehdä?
Muuten, täälläpäin ei ole lunta eikä tarvitsisi tullakaan pitkään aikaan, on turvallista liikkua niin kävellen kuin pyörälläkin.:)
Rosina,
PoistaSama vika on minullakin. Pään tyhjentäminen ajatuksista on vaikeaa kohdallani, koska kipu pitää yllä stressitilaa l. rentoutumisen suoma ajatusten vapaa virtaus on melkein mahdotonta.
Keskittyminen johonkin hiukan liian haasteelliseen puuhaan auttaa jonkin verran. Luulen, että terveillä ihmisillä olisi helpompaa. Taitaa olla väärä luulo. Jokaisella on omat vaikeutensa.
Kostea syksy jatkuu täällä edelleen. Sopii minulle.
Liisa, kansallinen voipullapäivä olisi meidänkin isännän mieleen! Miestenpäivästä en ole kuullut, ei taida sellaista vielä olla. / Kosteaa on ollut ja pimeää satunnaista auringon pilkahdusta lukuun ottamatta. Alkuviikosta paukahti kattokruunusta lamppu neljän jälkeen ja poltti pääsulakkeen. Hetken oli tosi pimeää, ennen kuin löytyi apuneuvoja tilanteen korjaamiseen. / Ajattelua harrastettua toisinaan pitkälle aamuyöhön. Uni ei vaan ole tullakseen, tai jokin katkaisee sen. Ajatukset pyörivät päässä ja alkaa järjestellä tulevaisuutta. Lopulta on pakko ottaa kirja ja lukea niin pitkään, että uni tulee.
VastaaPoistaLaila,
PoistaSamoin kävi meillä olohuoneen valaisimen kanssa. Rempassa vaihdettiin nykyvaatimusten mukaiset varokkeet l. enää ei olekaan irrallisia sulakkeita, vaan käydään vain painamassa sähkötaulusta lauennut kytkin takaisin oikeaan asentoon.
Iltaisin ei kannata liikaa ajatella. Tuo sinun nukahtamissysteemisi on kuin suoraan unikoulun ohjeista otettu.
Täälläkin edelleen plussan puolella ja lumetonta.
Hyvää viikonloppua!
Liisa, hyvää viikonloppa ja mahdollisimman hyvää vointia Sinullekin!
VastaaPoistaJa minusta kun existeeraaminen on pelkkää olemista ilman ajatuksen häivää, riittää että hengitys kulkee ja sehän onkin automatisoitu juuri sitä varten. Vähän enempi ponnistelu onkin sitten jo aktiivista elämistä.
VastaaPoistaSirokko,
PoistaJostakin syystä tästä tuli mieleeni passiivinen liikehoito. Fysioterapeutti tuumasi, että hänkö tekee liikkeet ja minä katselen. Ei käynyt hänelle, vaan minä jouduin aktivoitumaan.