Aamulla sai herätä ensilumen pehmentämään ja vaimentamaan maisemaan. Lupasivat eilen sääennusteessa pikatalvea. Tarkoittaako se talven pikaista tuloa vai pikaista poistumista, en päässyt selvyyteen. Kauniisti lumi kuitenkin puhdisti pihatiet, tosin myös liukasti. Liukuesteillä on taas käyttöä.
Samalle päivälle sattui Kallansiltojen vanhojen läppäsiltojen viimeinen avaaminen. Pari tuntia sitten asiasta uutisoitiin radiossa. Ja nettilehdet ovat tietenkin ajantasaisia. Näin kuuloetäisyydeltä ei tullut lähdetyksi katsomaan, kuinka viimeisessä avauksessa käy. Liikenne hiljeni melko pitkäksi aikaa. Siltoja ei ole enää uusien siltojen valmistuttua korjattu. Jumittuminen oli itse asiassa odotettavissa. Ja niin siinä kävikin. (SS)
Tuossa sivupalkissa on Projekti-linkki Kallansillat-albumiini. Aika monta kertaa olen kävellyt raskaan liikenteen painosta rämisevän ja väpäjävän sillan yli ja pelännyt sillan yli polkupyörillä ajaneiden pikkulasten puolesta. Kaiteessa on ollut jo muutaman vuoden ajan pienen lapsen mentävä aukko.
Täällä ( mielenkiintoinen videokooste) kysellään 110 vuotta toiminnassa olleiden siltojen käyttäjien muistoja. Työ- ja mökkimatkoilla olen joskus istunut autossa ja jonottanut enimmillään ehkä 20 minuuttia. Joten omalle kohdalle ei ole sattunut mitään vakavia myöhästymisiä tai onnettomuuksia.
Jääveikkaus on myös alkanut. Tein omani eilen. Tarkan harkinnan jälkeen ennustin Kallaveden saavan jääpeitteen joulukuun 19. päivänä.Ylempi kuva on myös värikuva.
Olen mennyt yli (autolla) ja ali (veneellä Iisalmeen) ja kerran autojonossa (repsikkana) meni pullo kossuakin.
VastaaPoistaAri,
Poista:) Nyt kutsuvieraiden oli tarkoitus viimeisen kerran kulkea risteilyaluksellaan silta-aukosta Iisalmen puolelle, mutta silta ei suostunut avautumaan heille. Ilmeisesti autoilijoita ei haluttu seisottaa enää yhtään pitempään ja kutsuvieraat ja media saivat katsella viimeistä avaus- ja sulkuoperaatiota Kellolahden puolelta.
Hauskoja siltojen käyttäjien muistoja linkissäsi! Odottamaan väsyneet pyöräilijät löysivät keinon, joka kyllä kauhistutti lukijaakin! / Täällä on lumi ehtinyt pikkurippusia lukuun ottamatta sulaa jo pois. Lapsoset ehtivät jo hetken riemuita liukumäessä.
VastaaPoistaLaila,
PoistaPitempään täällä asuneilla on tietenkin enemmän muistoja. Itse en työmatkoilla aina edes muistanut koko siltaa siinä mielessä, että olisin varannut aikaa enmmän.
Lupasivat lumen sulavan pois täältäkin, mutta hyvn tuo vielä on pysynyt, vaikka lämpötila on pari astetta plussan puolella.
Se vanha ja huono asettui hyvin maisemaan. Nyt koko konstellaatio vaikuttaa kolholta, mutta asioilla on puolensa.
VastaaPoistaa-kh,
PoistaVarsinkin kaipaa sitä aikaa, jolloin sai polkupyörällä ajaa molempia reunoja. Nythän kevyen liikenteen väylä siirtyy kokonaan toiselle puolelle. Taitaa kävelyt jäädä, koska matka pitenee huomattavasti Suosaareen ja Tikkalansaareen.
Kyllähän ne Kallansillat saivat aikaan sydämentykytyksiä ja töistä myöhästymisiä vuosikymmenten saatossa. Kahden tunnin jonotus talvipakkasen kynsissä tuntui moninkertaiselta ajalta, mutta usein siltojen ylitystä ei edes huomannut. Oi niitä aikoja.
VastaaPoistaSimpukka,
PoistaMinusta hankalin paikka oli P-rannan rampilta liikenteeseen liittyminen. Ramppi oli liian lyhyt ja se liukas rautasilta heti siinä. Tietyön aikainen nopeusrajoitus on helpottanut sitä asiaa.
Tämänpäiväiset uutiset kertovat jonotetun Matkuksen kauppakeskuksen avajaisten takia tuolla etelämmässä. Aina eivät sillat ole syynä jonoihin. Ajattele, 3000 parkkipaikkaa ei riittänyt mihinkään. ???
Niin päättyi vanhojen läppäsiltojen aikakausi ja alkoi uusi aikakausi ainakin liikenteen osalta. Torstain Helsingin Sanomissa kerrottiin Kallansilloista.
VastaaPoistaOnkohan lumi jo sulanut teilläpäin? Täällä on satanut vain vettä viime päivien aikana.
Hyvää Pyhäinpäivää sinulle!
Olivia,
PoistaLumet ovat sulaneet ja sää on tyypillisen harmaa marraskuun alun sää. Valot pitää olla päällä päivälläkin.
Hyvää Pyhäinpäivää myös sinne!
Ed. kommenttivastauksessa mainitsemani uusi kauppakeskus on saanut poikkeusluvan olla auki tänäänkin.
Kallansillat tuvat mukavia muistoj , vieraillessani appivanhempien luona Kuopiossa , vuosikymmeniä !
VastaaPoistaMarjamatilda,
PoistaNiinhän se on, että pohjoiseen päin ei muuta reittiä ole. Ruska-aikaan aikoinaan koko kolmen peräkkäisen sillan matka oli huikaisevan kaunis näky. Nyt mennee pitkään, ennen kuin penkat ja istutukset vetävät vertoja vanhalle maisemalle.
Nyt on uusia kauniita siltoja Saaristokaupunkiin.
Olin Sana-laivalla kesän 1968 ja 1969 Lappeenranta- Savonlinna - Nurmes- Iisalmi ja kaikkea siltä väliltä. Siis lipumista laivalla myös noiden siltojen ali. !970-luvulla yövyimme yön Kuopion leirintäalueella... Kappale kauneinta Suomea sekin alue...
VastaaPoistamm,
PoistaVettä ja saaria riittää. Itse kävin Kuopiossa ensimmäisen kerran vasta 70-luvun lopulla. Ainakin yksi leirintäalue on lakkautettu näinä vuosina, mitä olemme täällä asuneet. Kaupunki venyy kohti etelää.
Onkohan se se leirintäalue, jossa olimme yötä 32 vuotta sitten. Olimme juuri saapuneet ja tutkimme paikkoja. Käväisimme laiturilla katsomassa maisemaa. Neljävuotias poikamme juoksi kielloistamme huolimatta laiturilla edestakaisin ja kompastui hieman koholla olevaan lautaan. Plumps vaan, veteen lensi poika pää edellä uppeluksiin. Isänsä sai onneksi siepattua jalasta kiinni, ennenkuin pahempaa tapahtui. Minä sukelsin, minä sukelsin, riemuitsi uimataidoton poika heti, kun sai henkeään vedettyä. Kouraisee vieläkin ajatus JOS...
VastaaPoistaLaila,
PoistaMinulla oli hämärä muisikuva Taivalharju-nimisestä leirintäalueesta ja kesäisestä kioskista. Ja löytyihän sellainen tieto. Toistaiseksi siis voin luottaa muistiini - ainakin osittain.
Lainaus: "Päivärannan automarketin (kuva 1) läheisyydessä olevat alueet kuten Taivalharjun
entinen leirintäalue ympäristöineen edellyttää kaavatarkastelua maankäytön tehostamiseksi. Huvilapalstoja ei myydä ja vuokrasopimukset tulee tehdä lyhyillä sopimuksilla."