Nippanappa

Perjantaina kolmantenatoista päivänä posti oli lähettänyt minulle tekstiviestin siitä, että netitse ostamani hyödyke oli saapunut kohteeseensa. Henkilökortti tulisi olla mukana lähetystä noudettaessa.

Yö on tietenkin suhteellinen käsite. Kännykkäni on hoitanut pari viikkoa kellon virkaa. Kännykkä vilkutteli valoja pitkin yötä. Puoliunessa vilkaisin sitten kelloa ja huomasin em. viestin ensimmäisen kerran.. Hiukan ihmettelin ajankohtaa.

Lauantaina kävin kaupungilla ja näin pääpostinkin olevan auki. Asiakkaita näkyi olevan jonoiksi asti.  Asialla ei minun puolestani ollut lainkaan kiire enkä poikennut omaan postiin. Eilen taas minulla ei ollut lompakkoa mukana. En tosin itse ajanut autoakaan.

Päätin kokeilla postin joustavuutta. Tuttu paikka, kännykkä sentään mukana. Saisinko paketin mukaani? Sain paketin, koska muistin sosiaaliturvatunnukseni loppuosan. Ilmeisesti virkailija merkitsi tunnistaneensa minut ajokortista, koska hän varmisti, onko minulla ajokortti. Kiitos postille inhimillisestä palvelusta. Tuskin kukaan vieras olisi missään tapauksessa yrittänyt lunastaa lähetystä, jonka tiedot löytyivät vain minun puhelimestani.

Tarkistutin virkailijalta viestin lähetysajan. Postin tiedostot näyttivät ihan normaalia päiväaikaa. En kuitenkaan ollut ensimmäinen asiakas, jolle oli käynyt samoin. Joskus aiemminkin oli joku asiakas ihmetellyt vastaavaa. Jokin robotti lähettelee uudelleen jo kerran lähetettyjä viestejä eikä taida ymmärtää kellonajoista mitään.

Nyt herätyskelloni taas toimii.