14. huhtikuuta 2012

Keväthavaintoja


Sateenkaarenkirjavia eri kokoisia saippuakuplia lentelee ilmassa. Lähistöllä on ilmeisesti lastenkutsut.

Jäälle on noussut vettä. Vajaa viikko sitten pilkkijät olivat jäällä ja bongasin elämäni ensimmäisen kerran laulujoutsenparin lähimmän sillan takaa. Oli ollut napakka pakkanen. Hanki kantoi, mutta en silti uskaltanut hivuttautua kaislikon reunaan.  

Tänään huhtiharmaana lauantaina sataa tihuuttaa hiukan vettä. Lumet tuntuvan sulaneen nopeasti, koska koko viikko on mennyt melkein sisällä. Siksi oli yllättävää, että tänään kuvan  paikalle pääsin jo kuivin jaloin sulaa  kävelytienpohjaa pitkin. Joutsenet olivat siirtyneet seuraavan sillan alle.  Olivat liian kaukana kuvattaviksi samoin kuin riekkuva lokkiparvi saman sulan kauimmaisella reunalla.

Samalla kun siristelin silmiäni ja katselin joutsenten sulavaa liikendintää etäällä, huomasin rantakaislikon takana telkkäpariskunnan. Tulee se kevät tännekin, ellei jo ole.



Hyvää viikonloppua kaikille täältä särkyneiden majatalosta.

15 kommenttia:

  1. Sesteiseltä näytää. Hyvä maisema kävellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mariar,
      Menee vielä aikaa, että rantatie sulaa. Sitten on mukavampi kävelyreitti. Tuonne mennessä on ylitettävä moottoritie, jota parhaillaan rakennetaan. Sivupalkissa on Projeksti-linkki, josta voi katsella miten maisema muuttuu koko ajan.

      Poista
  2. Joutsen on tosi ylväs lintu. Näin parven lentämässä ja se oli upeaa. (Vastasin vihdoin haasteeseesi : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mayo,
      Niin on, varsinkin kaltaiselleni metsän keskelle syntyneelle, joka lapsuudessa ei päässyt näkemään yhtään joutsenta.

      Käynpä lukemassa haastevastauksesi.

      Poista
  3. Kevään kuulautta ja vapautuvia vesiä lintuineen. Sinnepäin jo haikailen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simpukka,
      Narsissit pyrkivät esiin lumen alta, sinivuokko lämmittelee vielä nupussaan. Linnut tuovat tuulahduksen keväästä, vaikka huomiseksi lupaa räntäsadetta.

      Poista
  4. Omat keväthavaintoni ovat hyvin urbaanit tältä päivältä. Aurinko lämmitti, mutta oli kova tuuli. Uimarannan ulkopuolella kitesurffaajat lensivät tai hyppivät aaltojen yli ja kesäkahvilan ulkopuolella istui paljon väkeä. Nuoret parit istuivat rantapolun penkeillä termospulloineen ja voileipineen. Jollei tuuli olisi ollut niin kylmä tai lumikasoja näkynyt siellä täällä, niin olisin melkein uskonut olevani paljon etelämpänä enkä Helsingissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivia,
      Urnaaneja havaintoja nämä omanikin ovat. Tosin tämä lähiö on kuin kylä.

      Noista retkihavainnoistasi tuli mieleeni radiosta tai televisiosta kuulemani viisaus. "Mistä tietää tulleensa vanhaksi?" "Oppii tuntemaan, mitä sana ´veto´ tarkoittaa." Ja tässä en kyllä tarkoita ko. sanan uuskäyttöä melkein missä tahansa yhteydessä. :)

      Poista
  5. Kiitos Liisa Pekka Simojoen laulusta ja niin, kevät tekee tuloaan, vaikkakin hitaasti täällä pohjolassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beate56,
      Kevät soutaa ja huopaa savolaismalliin. Viime yönä oli taas ollut pakkasta. Olen veikannut jäiden lähtevän 9.5. Saa nähdä miten käy.

      Poista
  6. Sinivuokot kurkkivat kävelytien varrella ja lumet katoilta ovat sulaneet. Peipponen keikutteli pyrstöään tänä aamuna pihjalan oksalla. Mies katseli ikkunsta ja mietti ääneen, josko lintu olikin punatulkkku. Menin katsomaan. Ei ollut. Samannäköiset linnut laulelivat lapsuukodin pihakoivuissa ja isä opetti, että tuo lintu on peipponen. Puoli kuuta peipposesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Delilah,
      Silloin onkin vappu. Onhan peipposessa punaista. Itseäni harmittaa, etten kouluaikana ollut (tai ehtinyt olla) kiinnostunut linnuista. Nyt on paljon hitaampaa opetella niitä.

      Olet sinäkin saanut oppisi isältä etkä niinkään eläinopin tunnilta, vai kuinka?

      Poista
  7. Liisa, isä opetti paljon asioita luonnosta ja hänen oppinsa antoivat hyvän pohjan eläinopin tuntien opetukselle. Kiinnostus oli herätetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Delilah,
      Mukava, että isälläsi oli aikaa sinulle. Kaikkien kohdalla asiat eivät mene niin kuin olisi hyvä.

      Poista
  8. Liisa, isä oli samalla äitini, sillä äitimme kuoli, kun olin juuri täyttänyt neljä. Sisarukseni olivat hiukan toisella kymmenenllä. Totesin vielä rippikouluiässä, että en kaivannut itselleni äitiä, sillä isäni oli meille sekä isä että äiti. Hän kasvatti ja neuvoi, antoi hellyyttä ja turvaa. Ja aikaansa.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!