16. elokuuta 2011

Kerrankin kärryillä

Kaupungin arjen palveluja käyttäessäsi olen muutaman kerran kysynyt kantakuopiolaisilta, ovatko he  käyneet kertaakaan risteilyllä, Puijon tornissa, VB-museossa, viinijuhlilla, kalamarkkinoilla ym. turisteille tutuissa paikoissa ja tapahtumissa. Moni tunnustaa suoraan, että kotikaupungin nähtävyydet tulee ohitetuksi. Vieras näkee kaupungin toisin silmin. Tasaisemmilla tantereilla asuvat ihastuvat esimerkiksi kaupungin mäkiseen maastoon.

Vieraiden kanssa tuli lähdetyksi esittelemään paikkoja. Autolla kiersimme rantoja ja totesimme, että syyskesäiset satamat olivat arkipäivänä miltei autioita ja jokainen kioskintapainen oli suljettu. Kaikki risteilyalukset olivat kyllä valmiina lähtöön. Asiakkaat vain puuttuivat, mutta näin sataman sinivalkoisine rakennuksineen näki tavallista paremmin.

Seuraavaksi ajoimme kohti varsinaista maailman napaa. Sinne ei tuuli ottaisi ja saattaisi löytyä Kuopio-aiheisia postikortteja. No, ei löytynyt, ei edes Tiimarista.Torimonttua ei pitkään jaksanut katsella eikä uudelleen kiertää Kauppahalliin, jonka olimme jättäneet väliin. Kortit löytyivät lopulta postista.

Vossikka-Matti sattui onneksi olemaan paikalla oikeaan aikaan. Sen kummemmin aikailematta nousimme kärryille ja teimme aika pitkän kierroksen kauemmaksi sataman tuulista. Valkeisenlammella on Matin tietojen mukaan melkein säällä kuin säällä neljä astetta lämpimämpää kuin satamassa. Jotakin hilpeyttä herättävää hevospelillä liikkumisessa on, koska liikenteen seassa autoilijat hymyilivät meille kuin kuuluisat hangonkeksit. Arkimaanantaina.

Matilla on paljon varmaankin sitä kuuluisaa hiljaista tietoa, koska jokaiseen kysymykseen löytyi vastaus ja muutenkin mukavaa tekstiä soljui vuolaasti koko matkan ajan. Saattaa ikäkin tehdä sen, että olimme niin tohkeissamme ajelun jälkeen, että olimme unohtaa maksaa. Istuin seläkkäin kuskin kanssa, mutta ihmeekseni onnistuin summamutikassa saaman Matin ja Liisan samaan kuvaan. Osittain, mutta riittävästi. Matti lähettää tutuille terveisiä.

11 kommenttia:

  1. Oman paikkakunnan nähtävyyksien esittely vieraille on hauskaa. Minullekin on joskus käynyt niin, että jokin kohde olisi jäänyt näkemättä, jollen olisi käynyt katsomassa sitä vieraiden kanssa. Kävin nuorena oman kaupungin opaskurssin "pikaversiona" tilapäisen kesätyöpaikan puitteissa, joten tunnen tärkeimmät nähtävyydet, mutta aina tulee jotakin uutta.
    Vossikka-ajelu on vielä kokematta.

    Tänään yritän käydä Suomen Pankin taidenäyttelyssä (uusinta). Se jäi näkemättä talvella loputtomien jonojen takia. Onnistuukohan tänään?

    VastaaPoista
  2. Niin on asia kuten kirjoitit.
    Muuten, Savonlinnan torilla valitsin Savonlinna-aiheisia postikortteja.
    Olipa huono valikoima, lopulta löysin yhden aiheen, jossa aiheena oli Savonlinnan koko olemus.
    Kiva lähettää kotimaastakin kortteja - eikä vain ulkomailta.:)

    VastaaPoista
  3. P.S. Pääsin tänään "kärryille" eli Suomen pankkiin katsomaan taidekokoelmaa pienen jonotuksen jälkeen. MainosTV kuvasi näyttelyä ja yleisöä ahkerasti. Ehkä tulos näkyy uutisissa. - Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen näyttely. Pankin henkilöstö pääjohtajaa myöten opasti kävijöitä kiitettävällä tavalla.

    VastaaPoista
  4. Minullakin on kotikaupunkini nähtävyyksistä joku näkemättä, mutta tärkeimmät olen nähnyt. Toiset moneenkin kertaan oman kiinnostuksen mukaan. Vossikkakyyti on hiukan romanttinen tapa liikkua kaupungilla. Ehkä hymyilevät ihmiset ovat teitä katsoessaan ajatelleet, että vietätte hääpäivää tai kenties olette vasta tutustumisvaiheessa.:)

    VastaaPoista
  5. Totta on etta oman kyman (tai kaupungin) nahtavyyksia ei juuri mene katsomaan. Ne ovat varmaan liian lahella.
    (Minakin asuin kauan Eiffeltornin juurella -melkein kuurella- kovinkin kauan ennen kun yhtena iltana vein sinne Suomesta tulleen asiakkaan joka ehdottomasti halusi kiiveta sinne. Otimme kylla hissin silla meilla oli viela muuta ohjelmaa.

    VastaaPoista
  6. Samoista aiheista juteltiin juuri viikonloppuna.
    Me ihailimme Hämeen kumpuilevia maisemia ja järviä, vähätellen omia tasaisia peltolakeuksiamme.
    Järviseudun asukas taas kertoi vasta ajaneensa Helsinkiin ja ihmetelleensä miten upeat maisemat meilläpäin onkaan.

    Enkä voi olla huvittumatta aina kun Helsingin kulttuuriantia yms. kehutaan, miten hienoa siellä sen tähden on asua.
    Tuskin monikaan niitä jatkuvasti kiertelee, tai ylipäätään oman seudun nähtävyyksiä.

    VastaaPoista
  7. Olisihan se mukavaa tätä Jokelaakin kiertää vossikan kyydissä.

    Voisi vaikka kiertää Takomon ja Pertun kautta takaisn tiilitehtaan vieritse, esitellä siinä samassa Jokelan vankilan ( ent. tulitikkutehdas) jne. No, nämä paikathan sinä tunnetkin =D

    VastaaPoista
  8. Olivia,
    Helsingissä olisi vaikka mitä. Opiskeluaikana ei ollut varaa, kiirevuosina aikaa ja nyt ei sitten oikein voimia. Jonottamiset ovat ylivoimaisia eikä ohituskaistoja tunneta...

    En tiedä, oliko uutisissa, koska olen oikeastaan ollut uutispimennossa muutaman päivän. Lehdetkin odottavat pinossa.

    Rosina,
    Postikorttien lähettäminen on vähentynyt paljon. Lähetellään sähköposteja, tekstiviestejä, multimediaviestejä. Luulenpa, etteivät ne säily aikalaiskuvauksina kuten valokuvapostikortit. Jokainen "etanakortti" tai "etanakirje" on aina iloinen yllätys postilaatikossa.

    VastaaPoista
  9. Laila,
    Saattaa olla kuten mainitsit. Ja hymy ja nauru tarttuvat. Mukavaa että katsojillakin on mukavaa. Oli kaunis vaikkakin tuulinen päivä.

    HPY,
    Liian lähellä ovat ja silmä tottuu niihin ja pitää ne arkisina kaupungin osina. Vasta kun saa/joutuu itse opastamaan, tulee otetuksi jonkun verran selvää historiasta. Tai sitten turvautuu ajurin tietoihin kuten me teimme.

    VastaaPoista
  10. Mk,
    Omasta maisemasta poikkeava maisema on jo sinänsä nähtävyys eikä tarvitse todellakaan kiertää kesätapahtumasta toiseen. Tulee vain mieleen eräät norjalaiset vieraamme. Veimme heidät kerran tuohon Puijolle näköalapaikalle, istuimme aikamme ja jossakin vaiheessa tuli kysymys:"Missä se maisema/näköala täällä on?" Kaikki on suhteellista. On sitä usein muisteltu.

    Arki on arkea joka puolella, on sitä tarjontaa vaikka kuinka paljon.

    KooTee,
    Et tekisi kiertoajelu Jokelassakaan pahaa, koska kaikki paikkakunnat muuttuvat tuiki tuntemattomiksi jatkuvan uuden rakentamisen myötä. Joku kevät sitten poikkesin siellä enkä ollut löytää koko osuuskauppaa Takojan pusikoista.

    Kyllä vanhoja rakennuksia pitäisi suojella enemmän. Tulee mieleen esimerkiksi 114 vuotta vanha kansakouluni, joka on sama vanha rakennus. Tämän lähiön koulu ei kestänyt 40:ää vuotta. Mihin on kadonnut suomalaisten taito rakentaa?

    VastaaPoista
  11. Sitä rakentamisen taidon puutetta itsekin ihmettelen.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!