Naistenviikko on ollut vanhojen sanontojen mukainen tänä vuonna. Vettä on satanut valtaisina ukkoskuuroina enemmän kuin koskaan minun muistini mukaan. Yleensä ukkospilvet kiertävät Puijon tai tämän vesialueen. Tällä kertaa mekin olemme saaneet sekä salamoita että vettä. Kesän kääntyminen näkyy jo punertavina pihlajanmarjoina, syysleimun valkoisina nuppuina ja kypsyvinä vadelmina. Harvoin on tällaisia kesiä, että kävelyretkellä samaan heinänkorteen voi pujottaa lakan, mustikan, mansikan ja vadelman. Tienvarsia värittävät jo pietaryrtit ja muut syyskesän keltaiset, vaikka elämme sydänsuvea.
Yö oli trooppisen rajamailla. Eilisiltainen raju ukkospuuska ei juuri raikastanut eikä viilentänyt ilmaa, mutta antoi runsaasi ilmaista kasteluvettä. Pihaan aurinkovarjoksi ripustettu kolmiovarjo keräsi hetkessä seitsemän ämpärillistä vettä. Hiukan jo arvelutti, kestääkö se taakkaansa.
Aamu-uinnin jälkeen jäin laiturille seuraamaan yhdeksän sorsanpojan seurueen aamupuuhia. Kuulin kyllä myös pienten venenikkareidenkin vasaroiden kilkettä. Uimarannan kohdalle oli syöpynyt syvät ojat, ilma tuoksui märältä puulta, noelta ja ylempänä saunavastalta. Ilma on niin kosteaa, että vanha moneen kertaan kuivunut käytetty saunavasta oli kostunut uudelleen tuoksuvaksi.
Kuva on haettu Picasa-kansiosta tällä kertaa. Ei ole tämänaamuinen, koska oikea käteni on käyttökiellossa.
Hellettä on yllin kyllin myös meilläpäin. Ukkossäitä ei ole ollut kovin usein, mutta toissa yönä ukkonen jyrisi Länsi-Uudellamaalla. Subjektiivinen kokemukseni on, että Sisäsuomessa on paljon enemmän ja kovempia ukkossäitä kuin täällä rannikolla.
VastaaPoistaJuuri nyt unohtuvat sekä helteet että ukkoset, kun uutisissa kerrottiin Oslon pommista.
Olivia,
VastaaPoistaTrooppisen yön jälkeen aloittelen uutta päivää. Vunukoita on tulossa mummolaan ja jotakin retkeä olemme suunnittelemassa. Sää ehkä rajaa mahdollisuuksia, koska hellekestävyyteni ei ole parasta.
Luin ensin kaiken mitä lehdessä kerrottiin Oslon pommista ja siihen liittynesstä (?)ampumavälikohtauksesta. Tällaisten tapahtumien rinnalla pienet asiat mitätöityvät, mutta samalla lehtokertun hersyvä liverrys kuitenkin antaa toivoa.
Hyvää viikonloppua sinulle!
Aamun ukkossade viilensi kaupungin ilmaa, onneksi, koska palaamme maalle vasta maanantaina tai tiistaina. Muuten, pitkästä aikaa näin hyppivän heinäsirkan. Se oli hyppinyt miehen laukkuun ja tuli "vapaamatkustajana" kaupunkiin.
VastaaPoistaLiisa, hyvää viikonloppua sinullekin!
Ihan pihalla perhostellaan kauniisti horsmassa.
VastaaPoistaOlivia,
VastaaPoistaSää sen kun vain edelleen trooppistuu. Eilinen maalaismarkkinareissu uuvutti sekä isovanhemmat että vunukat. Tänään aamulla lämpötila on n. 22 astetta viiden aikaan. Olin lähtemäiselläni uimaan, mutta onneksi havaitsin, että rannalla olikin toisia. He vasta silloin poistuivat paikalta. Nuoret jaksavat.
a-kh,
Horsmatkin alkavat jo "hyytyä" helteessä, kanerva kukkii ja viljapellot ovat vaalenneet. Jotenkin kaikki tuntuu aikaistuneen.
Tuota kesän nopeaa etenemistä olen itsekin ihmetellyt.
VastaaPoistaIsäntien mukaan puinnit alkavat jo loppukuusta, paikoin jopa pari viikkoa etuajassa.
Lämpö ja sopiva sademäärä on kasvattanut ja kypsyttänyt kaikkea yllin kyllin.
Mk,
VastaaPoistaOli todella yllätyksellistä ajaa vanhaa tuttua mökkireittiä peltoaukeiden halki. Tuleentuneen näköisiä vainioita, osin lakoontuneita. Kanerva kukassa. Punaviinimarjatkin olivat kypsiä ainakin villiintyneissä pensaissa. Sieniä siellä täällä, mutta hyttysiä ja paarmoja aivan liikaa ja samoin lämpöasteita 29.
Norjan tapahtumat ovat jotain niin kauheaa, että sitä ei voi käsittää. Jos isäni eläisi, hän olisi itkenyt ja sanonut, että pahan voiman jylläävät.
VastaaPoistaTorstaina mökillä satoi ja ukkosti yli neljä tuntia yhteen menoon. Miehellä on ollut menossa vesikaton korjaus,ja mitenkäs ukkossade pääsikään sujahtamaan välikattoon. Pieni pisara tuvan puolella kattolevyssä sai miehen hakemaan poran ja tekemään reijän siihen kohtaan. Onneksi ehdin hakea ämpärin varalle. Vettä tuli kuin kraanasta. Ilmeisesti sitä oli päässyt varastoitumaan välikaton päälle jo ennen tätäkin ukkosta.
Laila,
VastaaPoistaMinä(kin) olen ihan sanaton Norjan tapahtumien ääressä. Eilen nostimme lipun puolitankoon ja jonkin verran oli puhuttava asiasta lastenlasten kanssa. Onneksi oli paljon muuta tekemistä.
Ukkoskuurot ovat olleet todella rajuja. Salamat sytyttävät tulipaloja, tuulet kaatavat puita ja katkovat sähköjä. Itsekin olen muutaman kerran ajatellut, kestääkö katto. Toivottavsti vesivahinkonne ei ole kovin iso. Ja tulee poutaa, että hän saa työn loppuun.