Vielä ja taas

Pionit eivät tykkää paikanvaihdosta. Tämä yksilö oli koko viime kesän poissa tolaltaan. Se ei ollut missään kukkapenkissä edes valeistutettuna, vaan isohkossa muoviämpärissä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Juuri ennen lumia se saatiin istutetuksi uudelle paikalleen. En uskaltanut odottaa, että se tänä kesänä kukkisi. Toisin kävi. Kukkia on vain tämä yksi, mutta se on sitäkin kauniimpi. Pionissa seikkaili paljon paljon muurahaisia ja jo pelkäsin, että ne vaurioittavat sen yhden ja ainoan nupun.

Isohirvenjuuri on myös pelastettu kukkapenkkiin ja ne siniset kissankellot ovat nousseet yllättävään paikkaan juuri liljojen viereen. Eli ne kestivät sen pihamyllerryksen ja kukkivat jo kauniisti. Ja junatkin kulkevat taas kuin ennen juhannustauon jälkeen. Uusi reilun puolentoista kilometrin pätkä rautatietä saatiin ajoissa valmiiksi. Uitot näkyvät myös jatkuvan. Parhaillaan tukkilautta lipuu hitaasti kohti kulkuaukkoaan. Ja ovat ne kaivatut silkkiuikutkin täällä jossakin lähellä, vaikka eivät ole minulle näyttäytyneet. Naapuri oli päässyt kuvaamaan ne.

Ja teeruusu avasi ensimmäisen nuppunsa samana yönä kuin pioni. Joutuu kovin äkkiä tämä kesä. Maitohorsmakin on kukkinut jo viikon. Viileämmän jakson jälkeen on taas luvassa hellettä. Nyt lämmintä on tosin vasta 19 astetta varjossa, mutta ilmankosteus on 73% . Toivon, että lämpötila pysyy kohtuudessa. En kaipaa viime kesän korkeita lukemia.