Tänä aikana jolloin ihmiset, ehkä journalisteja lukuunottamatta, eivät enää etsi uutisia, vaan lukemattomat viestimet uutisineen etsivät kilvan ihmisiä, on mielenkiintoista lukea viime vuosisadan oikeakielisyydestä. Esim. millaisia äidinkielisiä ehdotuksia kieleen jatkuvasti syntyville vierasperäisille sanoille on ehdotettu. Jotkut sanaehdotukset ovat selvästi olleet leikkimielisiä, ainakin minun mielestäni. Seuraavassa linkissä ehdotuksia reportaashi-sanalle.
Arkistokaapilla: "Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vas...: "'Ehdotukset reportaashi-sanan suomenkieliseksi vastineeksi O.Y. Suomen Yleisradio A.B.:n kilpailussa. Kilpailuun osallistui 477 henkilöä. Eh..."
Näin vaalien alla kirjoitetaan ja puhutaan paljon politiikkaa. (Wikipedia) Kyseinen artikkeli ei kerro 1800-luvun jälkipuolella kieleemme kotiutuneen politiikka-sanan alkuvaiheista. Tuolloin vierasperäisiin sanoihin suhtauduttiin torjuvasti. Avartuuko ja muuttuuko käsityksemme politiikasta, jos tiedämme, että aikanaan sen suomenkielisiksi vastineiksi on ehdotettu mm. seuraavia sanoja: hallituskeino, hallitustaito, hallitustieto, valtataito, valtiotaito, valtiotieto, valtiokäytös, valtiotoimi, valtioviisaus? Näiden yhdyssanojen sijasta kielentutkijat tarjosivat lyhyempiä sanoja: valtine ja valtioima.
Puhumattakaan vanhoista sanakirjoista löytyneistä kantaa ottavista suomennoksista: sukkeluus ja kavaluus vuodelta 1853 (Daniel Europaeus: Ruotsalais-suomalainen sanakirja) ja valtiolliset hankkeet tai juonet vuodelta 1904 (C.G. Swan: Englantilais-suomalainen sanakirja).
Politiikka-sanaa käsittelevä osio on referoitu Tiede-lehdessä (3/2011) olleesta Kaisa Häkkisen artikkelista Sukkeluutta ja kavaluutta? Jonkinlainen kanta tässä jokaisen äänioikeutetun on taas pystyttävä muodostamaan noin kuukauden aikana. Siinäpä pulmaa kerrakseen.
Aiheesi on lähellä sydäntäni, joten yritän pitää sormeni kurissa näppäimistöllä.
VastaaPoistaPolitiikka-sana on näin vaalien alla tosi ajankohtainen asia, vaikka vaalit tuntuvat tänään harvinaisen etäältä, kun Japanista tulevat uutiset ovat niin kovin surulliset. - Kotiimme on kulkeutunut "Svenskt-Finskt Handlexikon. Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja." (Suomalaisen kirjallisuuden Seuran Toimituksia. Painov. 1853). Suora lainaus kirjasta:
"Politik, f. (statslära) walta-taito, hallitus-taito; (regeringssystem) hallitus-tapa, hallitus-muoto; (statsklokhet) hallitus-taidollisuus, walta-taidollisuus; (iron.) sukkeluus, kawaluus." Mitähän tämän päivän poliitikot tuumisivat vastineista?
Kirjassa on m.m. sana "politisera" = puhella hallituksesta; (iron.) walta-tieturoita (-tsen).
P.S. Ihanat siniset kuvat, varsinkin tuo "lennokas" lumikuva).
Joo... pa... jooo...
VastaaPoistaTuosta 'oikiakielisyyestä' minun häätyy sanua "siittä mien kyllä omasa blogisani menis takkuushen..."
Kyllä moon tullu toihmen tuola Kemijokivarren murtheela - jota mie kaiken lisäksi 'sävellän' omala nuotila - jo niin kauon, ettei sitä ees näin julukisesti kehtaa sanua...
Samhan hengen vetashun minun kyllä pittää olla sitä mieltä, että Suomen-kirija-kieltä tulisi osata kaikkien ees välttävästi.
Ko' kuuntellee nuitten nuorten puhetta - voi joskus aatella - puhhuukhan ne ollenkhan suomia...?
Englanti'han son maailiman kieli...ja 'statin-kieli'..!
Murtheet ovat jo semmosta ettei sitä kehtaa kukhan puhua - kirijottaa sitä ei ossaa kukhan...?
Olivia,
VastaaPoistaSinullahan on oikea aarre kirjahyllyssäsi. Eli se kawaluus ja sukkeluus löytyvät jo siitä sanakirjasta. Ymmärsinkö oikein?
Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja niiden seurauksena radioaktiivisen säteilyn aiheuttamat uutiset ovat niin järkyttäviä, että niiden kohdalla jään sanattomaksi.
Liisa, kyllä sukkeluus ja kawaluus löytyvät sanakirjasta 'politik'-sanan kohdalta, eli "ingenting nytt under solen". - Aurinkoiset terveiset.
VastaaPoistaEko,
VastaaPoistaOmalla murteella kirjoittajia arvostan. Puhuminen käy helpommin, mutta kirjoittaminen on jo eri juttu. Vaikka olen asunut jo kauan täällä Savossa, vasta alan ymmärtää sitä.
Taitaa riippua nuorten puheenaiheesta, ymmärrämmekö siitä mitään. Ovat esim. nämä nykyiset nettimaailman ilmaisut ja lyhenteet, joista tarvitaan omat uudet sanakirjat tavallista ihmistä varten. Tutut suomen sanat saavat uusia merkityksiä tai sitten jätetään sanat kokonaan kääntämättä. Englanti on jo monen suomalaisen yrityksen työkieli.
Hienoa olisi jos politiikka olisikin valtioviisautta, mutta jotenkin minusta tuntuu ettei se kuitenkaan ole sita. Varmaan toiset pyrkivat siihen, mutta riittaakohan keneltakaan tarpeeksi taitoa?
VastaaPoistaPolitiikasta on myos viime aikoina (kauan jo) jaanyt pois sanan alku, eli englannin polite (ranskan poli) eli kohtelias, sivistynyt.
HPY,
VastaaPoistaNiinpä onkin. Vastapuolten mustamaalaus ei todennäköisesti ole se sivistynein tapa edistää omaa asiaa.
Joka tapauksessa joidenkin on yhteiset asiat hoidettava. Jos viisautta on se, että puhutaan pitkään sanomatta oikeastaan yhtään mitään, niin viisautta on.
Valtiolliset juonet politiikka-sanan sijasta on monen tavallisen ihmisen (kuten minunkin) mielestä harvinaisen hyvä ja kuvaava vaihtoehto. Sanalla sukkela oli lapsuudessani vain yksi merkitys; ihminen joka oli sukkela oli nopea. Nyt sukkela-sanaan liittyy ajatus kieroudesta. Voi kun olisi vielä lapsenmielinen luottamus ihmisten rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen!
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaMinulla on joskus ollut idealistinen mielikuva kansanedustajuudesta. Sinisilmäisenä olen ajatellut, että kansa valitsisi keskuudestaan ne parhaat voimat. Tästä ei kai kannata puhua sen eenmpää.
Luin sen Tuurin Viljajuna-kirjan. Sekin oli täynnä oveluutta, lahjontaa, kieroilua ja välistävetäjiä. Pelattiin Kerenskin rahoilla, tupakalla, ruualla ja viinalla. Hyvä tarkoitus hankkia suomalasille ruokaa pyhitti juonikkaat keinot, mutta nekään eivät riittäneet.
"Rehellisyys maan perii." Periikö?
Joskus on hyvä ettei ihan kaikkia sanoja väkisin käännetä. Minusta yksi onnistuneimmista nykysanoista on kännykkä.
VastaaPoistaSukkela ihminen minun murteessani on sellainen vähän hassulla tavalla omituinen (positiivisessa mielessä) Sukkelaa politiikkaa (negatiivinen merkitys), sanottaisiin silloin kun ollaan eri mieltä poliittisista päämääristä. Enpä tiennytkään, että sillä on alkuperä oikein sanakirjassa.
Sirokko,
VastaaPoistaAikansa kuluksi on hauska joskus etsiä näitä vanhoja merkityksiä.
Kännykkä-sana ei enää esiinny lainkaan mainoksissa, vaan puhutaan vain puhelimista, koska ne ovat nykyään oikeastaan kaikki kännyköitä. Lankapuhelintaan saa sen sijaan jo selitellä.
Itsekin huomaan jo kyseleväni, missä minun puhelimeni on, kun se jotenkin tuntuu olevan aika usein väärässä paikassa.
Äkkiä vaihtuu sanasto alalla kuin alalla.
Ensin sanottiin, että mielipide-eroavaisuus. Sitten sanottiin mielipide-eroavuus, kunnes ymmärrettiin sanoa erimielisyys.
VastaaPoistaTiesittekö, että sanassa lauantai on k-kato?
a-kh,
VastaaPoistaJa kaikkia kolmea kuulee edelleenkin käytettävän.
En ainakaan minä tiennyt. Siiskö lauantaki vai laukantai?
"sanahöperö". Nyt löysin tälle taudille sanan. Kiitos :)
VastaaPoistaNuo uudissanat ja niiden kanssa tahiminen olivat tuttu juttu parinkymmenen vuoden ajan. Se oli osa Suomeen sopeutumista ja jokakertaista tyhmyyden ylistystä. Mitä ne nyt taas olivat keksineet? Onneksi oli Mitä Missä Milloin, joka yritti meitä kielipuolia vuosittain auttaa näissä esille putkahtaneissa sanoissa.
mm,
VastaaPoistaKehitys kehittyy, sanat sen mukana. Sananmuotoiset lyhenteet ovat myös tulleet muotiin.
Onneksi ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä eikä kysyvä eksy tieltä. Navigaattoria ei kyllä aina sovi uskoa. :)