Pohjois-Savon hiihtolomaviikko on usein ollut hiihtäjille kehno. Nyt ei voi lumen tai latujen puutteesta puhua. Tosin jäälle ei ole menemistä, riskittä.Hiihtokelejä tuntuu riittävän Helsingin liepeilläkin, koska myös omat lapsenlapset ovat päässeet hiihtokilpailuissa jo monta kertaa mitalisijoille. Suomen hiihtourheilun tulevaisuus on turvattu. Ja jääkiekon ja laskettelun, jota harrastavat taas toiset vunukoista. Maanantaina tosin meni lautapelailuksi koko kyläilyaika. Pitäisiköhän minun opetella pelaamaan shakkia? Se tuntui kovasti kiehtovan. Nappulat tosin siirtyilivät vielä miten sattuivat.
Onneksi vaarin laittamaa ruokaa oli monipuolisesti. Harmillista oli taas se, että mummulan pullien päällä ei tällä kerralla ollutkaan raesokeria kuten yleensä. Pitänee seuraavalla leipomiskerralla taas laittaa. Voihan sen rapsia omasta pullastaan pois.
Pitkähkön tauon jälkeen tuli lähdetyksi vesiliikuntaan. Otin kameran matkaan, koska tuo tie- ja siltatyömaa muuttaa maisemaa koko ajan. Auton ikkunasta otetut kuvat eivät ole kummoisia, mutta näkee niistä jotakin. Altailla oli oikeastaan ahdasta. Lomalaisia, koululaisia vanhempineen ja isovanhempineen. Oma kroppa kertoo tänä iltana tai viimeistään huomenna, meninkö taas liiallisuuksiin.
Asiasta kolmanteen: Olen vaihtanut tämän Bloggerin profiilikuvan samaksi kuin WP:n valokuvablogissani, jota olen silloin tällöin päivittänyt.
Meilläkin asuu shakinpelaaja. Hän on opettanut 5-vuotiaalle lapsenlapsellemme peliä, ja nyt tuntuu siltä, että täälläkin mummu opettelee pelaamista. Mummusta on vähemmän vastusta. :) Hauska on katsoa, kuinka torni - hupsista - hyppää sotilaan yli. Kuinkas se nyt sillä tavalla? Tornihan kulkee... Juu juu, mutta lapsille kaikki on mahdollista. Kävin katsomassa valokuvablogiasi ja jätin viestinkin. Hienoja kuvia! Kone vaan pakkonimesi minut toiseksi. Olen se, joka puhuu lumisesta vaarasta.
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaMeilläkin lähetti oli lähetin. Siirtoihin olisi ja oli kiva keksiä omia sääntöjä.
Mikähän siinä WP:ssä tekee tuon pakkonimeämisen? Siinäkin asiassa olen ihan pihalla. Jospa joku ystävällinen kommentoija osaisi neuvoa.
Se kommentoija on vähän niinkuin sukua Karoliinalle, muistathan. : ) Oikeasti Liisa on Liisa ja Laila on Laila, oletan.
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaOikein oletat.
Nimiasiaa vielä; outoa, ettei kaikissa blogeissa kommentoijalle tule mahdollisuutta kirjoittaa nimeä URL-osoitteen kohdalle, eikä edes esiintyä anonyyminä, jolloin voi kirjoittaa nimimerkkinsä kommentin perään. Olen törmännyt tähän ennenkin. Laila
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaAuttaisiko tuo yhtään vai joko sinulla on se tai peräti oma blogi?
http://www.unessa.net/web/openid/
Lisa, täytyy perehtyä tuohon ja miettiä. Toisaalta, nyt kun tunnet "sukulaiseni" ja minut, tiedät keneltä mikin kommentti on kotoisin. : ) Kiitos vinkistä.
VastaaPoista