Vasta tämän pakkaskauden aikana olen tarkkaillut ulkoilman kosteutta. Tuntuu jotenkin kummalliselta, että talvella pakkasella ilmankosteus voi olla 100%. Silloin huurretta muodostuu. Ei siis kuuraa. Minä käytän kyllä puheessa myös sanaa huura. Sen varmaan huurteen ja kuuran risteytys. Tulipa tuokin asia selväksi.Huurrevalkoisuus on jatkunut jo viikkoja eikä loppua näy. Hyytävä viimakaan ei saa huurretta irtoamaan muualta kuin riippakoivujen ohuimmista oksista. Hetkeksi. Eilen taas alkoi uusi huurtuminen.
Tälläkin hetkellä ulkoilman kosteus on 85%. Pakkanen on kuitenkin enää 14 asteen vaiheilla. Ilma on joko savujen kyllästämää ja usvan sakeuttamaa, koska korkeimmillaan olevaa aurinkoa pystyi tänään katsomaan suoraan kohti. Aurinko käy jo niin korkealla, että se paistaa mäen yli jos on yleensä paistaakseen.
Mitä kylmempi sää on, sitä enemmän lämmitetään ja tällaisten keskuslämmitystalojen sisäilma kuivuu entisestään. Kun liikuntakin on enimmäkseen vedessä lotraamista, iho ja silmätkin huutavat kuivuuttaan. Mutu-tuntumalla sanoisin, että nämä nykyiset tekniset ulkoilukerrastot edesauttavat ihon kuivumista omalta osaltaan. Ehkä sitä tulee juoduksi vain liian vähän vettä. Itse asiassa varsinainen syy on ikääntyminen.
Lintubongauspäiväni saaliiksi jäi kaksi varista ja aika iso tilhiparvi. Pörhövariksia on koivujen latvuksissa näkynyt pakkasillakin, mutta pienemmät linnut ovat piiloissaan. Edes oravia ei ole ollut liikkeellä.
Savon sellu tupruttaa komeasti.
VastaaPoistasulla on komeasti lukijoita. Muistan, kun tulit iinekseen. Siitähän on jo pieni ihmisikä.
VastaaPoistaa-kh,
VastaaPoistaOn kuin höyryveturi menisi. Ne ehkä olisivat toimivampia kuin nämä pendoliinot pakkasilla.
Mukava, että on lukijoita. Minun pitäisi löytää tänne jotakin asiaakin kirjoitettavaksi. Joulun seutuun Kuukkeli oli ahkera kävijä. Luultavimmin etsi Joulukirkkoon-laulun sanoja.
Hyvää sunnuntaita!
Niin ihanaa kuin lumi on, huurteiset puut ja pakkanenkin (kun on oikealla tavalla pukeutunut), noita linturessuja käy sääliksi. Mistä ne löytävät ruokaa? Kaupungeissa on kielletty lintujen syöttö, taloyhtiöiden säännötkin kieltävät antamasta ruokaa parvekkeilla. On varmasti olemassa muutama "lainrikkoja", mutta heikossa ovat lintujen eväät. Suuret naakkaparvet lentävät auringonnousun aikaan kohti kaatopaikkoja ja auringonlaskun aikaan takaisin. Ehkä ne jotain löytävät, kun sama toistuu päivästä toiseen. Mutta entäs nuo pienemmät, miten niiden käy? Heleää helmikuuta! t. Laila
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaTotta puhut. Eräs ystäväni kerran muutti asunnostaan sen vuoksi, kun naapuri syötti pihassaan lintuja ja ne pääsivät varastokoppiin syömään ja tietenkin tekemään jätöksiään.
Olen kuullut, että vähintään 10 metriä ja mieluummin enemmän pitää olla asunnosta matkaa syöttöpaikoille. Ainakin läheisessä taloyhtiössä näyttää toimivan niin. Ja jos aloittaa lintijen ruokinnan, sitä ei saa lopettaa, ennen kuin maa on taas paljas. Viime yönä muuten satoi tänne parikymmentä senttiä lunta.
Heleää helmikuuta myös sinulle!