Joulun aikaan kahvinkeittimemme lasikannu meni rikki. Koska keitin on melko uusi, päätimme hankkia siihen uuden kannun. Emme pitäneet kiirettä sen ostamisella, koska vanhan mallin kahvinkeittimiä, siis kahvipannuja, kyllä löytyi. Tavallisia pitkänokkaisia useampia, yksi piskuinen kuparinenkin. Yksi nokaton pulputuspannu, johon porot mitataan yläosassa olevaan siivilään ja kiehuessaan vesi pulputtaa ylös ja siilautuu porojen läpi takaisin. Kattilassakin voi kahvin keittää tai siis kiehauttaa. Murukahvikin otettiin käyttöön.Oikeastaan ainoaksi ongelmaksi osoittautui se, että keitetty kahvi polttaa suun. Keittimellä proprotettu kahvi on ainakin kymmenen astetta viileämpää kuin kiehautettu sata-asteinen. Eikä sitä muista. (Ks. ed. postaus) Joten suu ja nielu palaneina on jouluruokien rippeitä syöty.
----
Tapasin tänään joulupukin sijaisena toimineen henkilön. Oikeakin on kyllä vielä liikkeellä, koska näin vihreän junan asemalla. On kaveerannut Pakkasukon kanssa viime päivät. Kyselin em. henkilön toimintastrategiaa lapsiperheissä vieraillessaan. Hänelle pitää ehdottomasti laulaa tervetuliaislaulu ja lähtölaulu. Lahjoihin ei kosketa lainkaan, kun hän on paikalla. Ne jaetaan vasta joulupukin poistuttua. Hän kehottaa lapsia avaamaan paketit niin, etteivät revi papereita lattialle, vaan taittelevat käärepaperit kauniiseen pinoon pöydälle. Siitä ne on sitten vanhempien helppo loppusijoittaa tai säästää uusiokäyttöön. Kysyin, toimiko strategia. Hän ei ollut tietenkään ehtinyt jäädä seuraamaan. Mutta se onkin tonttujen puuhaa se.
Jouluajan loppumisessa on lasten mielestä sekä mukavia että ikäviä asioita. Itse koristellun kuusen riisuminen on tietenkin ikävää, mutta on mukavaa, kun saa syödä piparkakkutalon. Ja jääväthän ne toivotut lahjat. Joulutähti kukoistaa, amarylliksessä on kuusi punaista kukkaa yhdessä varressa. En usko, että kukaan on oikeasti tätä mieltä:... oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen...? Ilman arkea ei ole juhlaakaan.
Liisa, joulu on täälläkin kerätty taas kaappien kätköihin.
VastaaPoistaMitä nyt Kranssi on vielä ovessa, ja toinen ikkunassa.
Kävelylenkillä hämärän aikaan ohitin talon, joka vielä vietti joulua täysin valaistuksin.
Oli monennäköistä, värikästä viritystä joka puolella taloa.
Vaikka eikös joulu ennen vanhaan lopunut vasta Nuutin päivänä, eli 13.1.
Ennen oli ennen, ja nyt on nyt! :)
Lunta on alkanut pyryyttämään oikein kunnolla.
Lupsakkata loppiaista!
Meillä kuusi riisutaan tänään, haikeaa. - On ollut hyvä kuusi, tuuhea, tuoksuva ja neulasensa pitävä. Keräilen tonttuja ja enkeleitä, mutta jätän valkean tähden ja kynttelikön keittiöön(, ja tietenkin kotitontun kirjahyllyyn)...
VastaaPoistaMeillä kahvinkeitin on laitettu kaapin perälle, kaivetaan tosi harvoin esille. Vieraistakin valtaosa juo teetä. Pienen erän kahvia valmistan posliinisen suodattimen läpi kahvikannuun. Mutta pannukahvia - sitä tekisi nyt mieli!
Ja aivan. Ei juhlaa ilman arkea. (Huomenna alkaa selkäkuntoutuksen "kertausviikko". - Enimmäkseen pilatesta ja erilaisia rentoutusharjoituksia.)
Hellää ja hyvää arkeutumista!
Leonoora,
VastaaPoistaHyvää loppiaista myös sinulle!
Se pyry on nyt täällä. Yleensä joku joulukoriste jää vahingossa esille luvattoman pitkäksi aikaa. :)
Haavetar,
Kynttilät saavat meilläkin jäädä esille. Muut koristeet menevät nätisti Nokian kumisaapaslaatikkoon. Himmeli on aina katossa, koska sen poispakkaaminen rikkoisi sen.
Juomme kahvia aamulla ja lounaan jälkiruuaksi. Muuten teetä. Tee ei polta suuta, koska se jäähtyy hautuessaan.
Kuntouttavaa arkea! Mutta ensin hyvää loppiaista!
hyvä lämmin hellä
VastaaPoistaon joulu ainainen
oi jospa ihmisellä
ois mieli jokaisen
A.-K.H.,
VastaaPoista:)
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa?