(klikkaa kuvaa)
METSÄSSÄ
On metsä kaunis ja vihanta,
me istumme nurmikolla,
ja vieno metsän on humina,
ja hyv´ on kaikkien olla.
Niin vienosti metsä humisee,
mä tunnen hyvin sen kieltä:
se muistoja mulle kertoilee,
jotk´ ihastuttavat mieltä.
Oi kerro, metsä, oi kerro taas
noist´ ajoista hälvenneistä!
Ei ymmärrä muut sun huminaas,
siis mitä huolimme heistä!
(Kaarlo Kramsu, kokoelmasta Jo valkenee kaukainen ranta, Karisto, s. 142)
METSÄSSÄ
On metsä kaunis ja vihanta,
me istumme nurmikolla,
ja vieno metsän on humina,
ja hyv´ on kaikkien olla.
Niin vienosti metsä humisee,
mä tunnen hyvin sen kieltä:
se muistoja mulle kertoilee,
jotk´ ihastuttavat mieltä.
Oi kerro, metsä, oi kerro taas
noist´ ajoista hälvenneistä!
Ei ymmärrä muut sun huminaas,
siis mitä huolimme heistä!
(Kaarlo Kramsu, kokoelmasta Jo valkenee kaukainen ranta, Karisto, s. 142)
Hauskaa juhannusta halien kera!
VastaaPoistaKiitos samoin, Auringonkukkametsä!
VastaaPoistaHauskaa juhannusta!
VastaaPoistat. Obeesia