4. lokakuuta 2006

Läpinäkyvä minä


Oltuani muutaman päivän "oikeiden ihmisten" ilmoilla, olen havainnut muuttuneeni läpinäkyväksi. Suurissa ruokasaleissa ruokaillessa minut ohitetaan jonoissa sulavasti ja kun kannan lautasta omaan pöytääni, saan olla väistäjä. En tiennytkään nuoren työssäkäyvän miesvoittoisen polven käytöstapojen muuttuneen tähän suuntaan. He kantavat mikrosalkkujaan kännykät korvalla. Ehkä siitä löytyy syy mainitsemaani käyttäytymiseen. Ei auta, vaikka vajaa kuusikymppinen nainen olisi juuri käynyt kampaajalla ja kosmetologilla ja pukeutunut vaikka punaiseen.

Paikan vanhempi polvi, sotiemme veteraanit, lyövät globalisoituneen nuoren sukupolven käytöstavoissa 10-4. Heille nainen on nainen vielä kahdeksankymppisenäkin. Ovet avataan, tuolit siirretään eikä missään tapauksessa ohiteta jonossa, joita ruokailutilanteissa suurissa hotelleissa syntyy, vaikka ruokailuja olisi porrastettukin.

No, onhan se totta, että ikä alkaa mummulla kremppojen myötä painaa ja näkyäkin. Se täytynee vain lempeästi hyväksyä. Plussan puolella kuitenkin ollaan, koska ruoka on hyvää ja sitä on riitävästi, mitä nyt laktoositonta piimää ei tämänkokoiseen hotelliin kannata Valion tukusta ostaa. Sitä löytyi onneksi läheiseltä Shelliltä.

Hierojat tuntuvat ammattitaitoisilta ja vapaa-ajan ohjaajat ovat päteviä. Naurujooga oli mukava uusi kokemus. Dosentti Markku Myllykangas on lukuisia kertoja teilannut ns. huuhaa-hoidot. Naurujooga luettaneen siihen joukkoon hänen mielestään. Kaikkea tulee ensin itse kokeilla ennen kuin menee lausumaan omia mielipiteitään totuuksina.

13 kommenttia:

  1. Minä huomasin nuorison päinkävelemisen jo muutama vuosi sitten.

    Kerran sitten väisteltyäni tulin kiukkuiseksi. Päätin että miksi juuri minun pitäisi väistää. Olen isompi, huonommin sille vastapuolelle käy. Olen oikein ilkeä mummo.

    VastaaPoista
  2. On joitakin nuoria aikuisia, jotka ovat kohteliaita ja ystävällisiä vanhemmille ihmisille. He ovat Suomeen muuttaneita etelä-eurooppalaisia ja afrikkalaisia ihmisiä.

    Kaikkein nuorin polvi suomalaisten joukossakin on kohteliasta ja hymyilevää. Näin olen havainnoinut Hesan kaduilla kulkiessani ja julkisia kulkuneuvoja käyttäessäni.

    VastaaPoista
  3. Eihän pääkaupunkiseudulla ole kuin puunaamoja.

    VastaaPoista
  4. Päin kävelyn olen huomannut metroissa, ei ulostulijat ehdi ulos kun vastaan tunkee vauhdilla yli. ;D

    VastaaPoista
  5. Onneksi me yli kuuskymppiset ollaan kohteliaita herrasmiehiä=)

    VastaaPoista
  6. Yön yli nukuttuani ja aamiaisjoukkoa katseltuani voin todeta, että aamulla porukka näyttää vaisummalta. :)

    VastaaPoista
  7. Olen kokenut vähän samaa. Meikäläinen on kuin ilmaa. Jos joku nuorimies on kohtelias ja ystävällinen, hän usein osoittautuu ulkomaalaissyntyiseksi, niinkuin Anna Amnellkin sanoo.
    On se kummallista kuitenkin, sillä nykyiset nuoretmiehet, ne salkunkantajat juuri, ovat oman ikäpolveni kasvattamia. Mikä virhe siinä on tullut vahingossa tehtyä?

    VastaaPoista
  8. Ja minua kiskoo työpaikkaruokalassa lippis päässä syövät, pissalta haisevat poikalapset. Käytöstapojen lisäksi omasta hygieniasta huolehtiminen on jäänyt puolitiehen.

    VastaaPoista
  9. Missäs tuollainen härveli on? Kunnonpaikassa, vai?

    VastaaPoista
  10. Taas on aamu iltaa viisaampi. Otahan, Akh, polkupyöräsi ja ajele mualiman napaan ja anna katseesi kiertää. :)

    VastaaPoista
  11. Kiitän kommentoijia. Saatan palata asiaan päästyäni kotiin. Paljon tällainen viikko-poissa-kotoa-reissu on antanut ajattelemisen aihetta. Sää on ollut kuin huhtikuussa l. äärimmäisyydestä toiseen. Aurinkoa aurinkolainsa kotiin unohtaneelle ja sadetta ryöpyten. Kyykäärmekin on nähty, lokakuussa.

    VastaaPoista
  12. Ei se ole iästä kiinni huomaavatko nuoret miehet. Eivät ne noteeraa meitä nuoria naisiakaan tuollaisissa "neutraaleissa" tilanteissa kuten hotelliaamiaisella (siis tilanteissa joissa ei tyypillisesti tiirailla vastakkaista sukupuolta sillä silmällä). Kyse ei siis ole sinun iästäsi vaan niiden nuorten miesten, käytöstapojen opetus on jäänyt kotona puolitiehen. Ja täytyy kyllä myöntää että itsekin joskus ryykään kuin sokea virtahepo muita noteeraamatta (en kyllä koon puolesta). Mutta sekin on vähän hetkestä kiinni, aamuisin ei ehkä ole niin huomaavaisella tuulella, perjantai-iltapäivisin taas voin olla hyvinkin kohtelias ja hymyilevä.

    VastaaPoista
  13. Jaa, taitaa olla KYSissä.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!