hylkäsin itseni silloin
kun kädet korvilla illoin
kiskoin ylemmäs täkkiä
lopettakaa äkkiä
en tule taas
kuitenkin menin
riidat lepyttelin
suoraa lähetystä seurasin
kynttilän valossa astelin
alas kuullakseni tarkemmin
vaikka pelkäsin
en mene enää
etsin pienen itseni
hankin turvakameran nauhat
ja katson ne kaikki uudelleen
ilman ääntä
Hyvä näkökulma aiheeseen, erilainen!
VastaaPoistaSurullista,mutta valitettavan totta
VastaaPoistamonen lapsen maailmassa...lapset tästä tulivat heti mieleeni. Näitä täkin alla piileskeleviä,hylättyjä
on liian paljon.....
Itsensä hylkäämä. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Mikä siihen vie?
VastaaPoistaIsopeikko,
VastaaPoistaSe on sitä kun lapsuus loppuu liian aikaisin...