Olen kovin kiinnostunut kirpputoreista. Lukijani ovat sen ehkä jo havainneet, ellei teksteistä niin joistakin kuvista. Aina kun on tilaisuus, poikkean tarkistamaan, löytyisikö särkyneiden rakkaiden esineiden tilalle vastaavia. Joillakin kirpputoreilla hinnat tuntuvat olevan korkeat. Asiakas lopulta kuitenkin on vastuussa niistä. Voi jättää ostamatta.Matkustimme viikonloppuna Helsinkiin ja takaisin meno- ja paluumatkat hiukan eri reittejä. Matkan päätarkoitus ei tietenkään ollut kirppareiden kiertely, vaan mukava perhejuhla. Kun minun kuitenkin oli pysähdyttävä oikomaan itseäni noin tunnin välein, niin satutimme pysähdykset rompekauppojen lähelle ja niitä nykyään näkyy riittävän. Menomatkalla tarttui mukaan keittiön seinälle sopiva kello ja metallinen pannunalusta. Kauan hiplasin myös vanhaa ompelupakkia sisältöineen, mutta jätin kuitenkin ostamatta. Olisi ollut parsinpuuta, suutarinneulaa, vanhoja lankoja, neppareita, sukkanauhaa jne. Mutta 40 euroa!
Paluumatkalla osuimme varsinaiselle kirpputorille. Varsinaiselle siinä mielessä, että hinnat olivat kohdallaan euroaikanakin l. senttihintojakin löytyi. Sain halvalla mm. ompelulankaa, marmorisen kynttilänjalan, avaamattoman akryylivärisarjan ja mielenkiintoiselta vaikuttavan kahden rouvan kirjoittaman oppaan morsiamelle Morsiamen kirja Opastusta avioon aikoville nuorille neidoille (Karisto). Oikein huvitti kun Oprahissa oli tänään sama aihe, josta Maria referoi tarkemmin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Jos olisin tiennyt ko. opuksen olemassaolosta ennen kirjameemiin vastaamista, se olisi ehkä päässyt mukaan hilpeydessään, vaikka ihan asiaa onkin. On vain jo niin vanha. Muistaakseni 40-luvulla kirjoitettu. Tulomatkakuvia täällä.
Sikamaisia hinntoja kirppareilla sikajoutavista tavaroista. Euro nosti markan euroksi, viisimarkkasen viideksi euroksi, kymmenmarkkasen kymmeneksi euroksi jne. Ja ihmiset maksavat. Rahanarvon hämärtyminen on kyllä lihottanut seurakuntien kolehtituloja.
VastaaPoistaAivan totta. Esimerkiksi yhteisvastuukeräyslistaankin muistan ennen 5 markkaa olleen jo merkittävän summan. Nyt vastaava määrä euroja.
VastaaPoistaMarja-aikaan tulee mieleen entiset markkahinnat torin marjaropposia katsellessa. Jotenkin tuntuvat numerot tutuilta.
Selasin myös sen verran Hesarin asuntoliitettä, että silmiin sattui yli 650 000 euron omakotitalo. Muutaman vuosi sitten markka-aikana sillä hinnalla sai jo hyvän talon. Eläkeläisenä en tiedä palkkojen ostovoiman vastaavasta kasvusta, eläke ei ainakaan pysy vauhdissa mukana.
Samaten autoilijana vaihdettiin bensa-asemalta toiselle, jos oli kahdenkin pennin ero hinnassa. Nyt hinnassa voi olla kolmen sentin ero vierekkäisillä asemilla. Sehän on melkein 2o penniä litraa kohti!
Kuuden kertotaulua tulee harrastettua koko ajan ja ihmettelemistä riittää.
Tuosta rahanarvon hämärtymisestä olen tainnut jossain mainitakin. Nimittäin erilaisissa keräyksissä vilkaisen aina keräyslistaa, ja siitä näkyy selkeästi se, että kun taloyhtiön mummelit antoivat ennen keräykseen 10 markka, niin nyt he antavat 10 euroa!
VastaaPoistaNiin, kirpparit ovat minunkin himoni, joap niin, että olen monena kesänä ottanut oman pöydän ja myynyt siellä liikoja tavaroita (mirppareilta peräisin:) pois. Nyt jätin oman pöydän pois, kun viikkovuokra oli 15 euroa.
Tuo Morsiamen kirja on aarre!
Voi lyöntivirheitäni! Pitäisi malttaa tarkistaa..
VastaaPoistaMuistan tyttökaverini saaneen Morsiamen kirjan 1970-luvun alussa kihloja ostaessaan.
VastaaPoistaLuimme sitä vuorotelleen ääneen: kauhistelimme ja nauroimme. Ohjeet pikkurouvalle olivat todellisuudelle vieraita.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa, kun vain saisi luetuksi. Ensi painos on vuodelta 44. Kunhan luen, päättelen, onko se ihan tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi. Kirjoittajina Kaksi rouvaa???? :)
VastaaPoistaNoista kirpparihinnoista vielä. Torilla näin hyväkuntoisen nuken ja kysäisin hintaa. Se oli puolet uuden BabyBorn (kirjoitetaankohan se noin) nuken hinnasta. Eli lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kohdalla voisi puhua alennusmyynnistä. Hinnat vertautuvat merkkituotteiden lähtöhintoihin.
Uudet pienet muovieläimet näkyivät maksavan 2 euroa kappale. Samat maksoivat aikoinaan muistaakseni muutaman markan kokonainen pussillinen. Onpa ollut hyvä sijoitus säilyttää ne lastenlapsille.:)
Mihin tällainen hintaralli oikein johtaa?
Iines,
kirpparikamaa löytyy tästä huushollista ihan liikaa. Inventaario pitäisi tehdä ja laittaa pihakirppis pystyyn. Kai se on sallittua ja ilmaista omassa pihassa?
Hei Liisa, vierailen ensimmäistä kertaa. Terveisiä Dallasista!
VastaaPoistaTuo Morsiamen kirja on aivan loistavan hupaisaa luettavaa! Sain itse sen anopiltani lahjaksi ennen häitämme. Suosikkivihjeeni ovat ehdottomasti, että tyhmän kanssa ei avioon kannata mennä ja että häämatkalle ei sovi ottaa pyjamaa tai muita epänaisellisia yöasuja ;)
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistapo. terveisistä. :)
VastaaPoistaAnna,
VastaaPoistakiitos Dallasin terveisistä. :)