
Eilinen meni vähällä liikunnalla, samoin tämä päivä. Olisikohan otettava taas tukiliivi käyttöön, etten vallan jäisi sijoilleni? Hetkittäin päätän vakaasti, että otan heti yhteyttä lääkäriin ja kuitenkin se jää tekemättä. Sitä on kai niin monta hukkareissua tullut tehdyksi, että yrittää loppuun asti sinnitellä. Huomenna kun on kuitenkin se allasryhmä. Se on mast. Käväisimme kuitenkin torilla aamutuimaan toteamassa, että yöjuhlijat olivat vielä nukkumassa. Oli rauhallista. Ja sen verran viileää vielä, ettei tehnyt mieli istua kahville avotaivaan alle.
Ilmapallojen, jotka näyttävät nykyään kaikelta muulta kuin ilmapalloilta, hinnatkin olivat jo laskeneet. Ei enää ihan sataa mummoa maksanut kuvan pallo! Ei käynyt kauppa. Lapset varmaankin rakastavat noita lempihahmojaan tuossakin muodossa. Vasta poistuessamme alkoi kansaa kokoontua kirpparitavaroita tutkimaan, kukkia katselemaan, ehkä puheitakin kuuntelemaan. Mukulakivisellä torilla oli todella hankala kävellä. Vienee aikansa ennen kuin toistamiseen sinne lähden. Kiva, että Noora ja Oskari pääsivät tivolissa käymään, vaikka äiti olikin kuumeessa. Paranemista sinne! Ja Isomummulle myös isot voimahalaukset. Osa niistä tulee Atlantin takaa asti.
Päivä on mitä kirkkain ja lumet ovat haihtumalla haihtuneet. Ei ole edes märkää missään. Saisi se sade jo pistäytyä, yöllä mieluiten. Sitruunaperhoset lentelevät ja linnuista en enää ota selvää.
Kiitos vinkistä! Kevättä teille!
VastaaPoista