Kolmentoista asteen lämpö helli meitä tänään hetken. Sen ansiosta eteläpihan lumi lähtökäskyn ihan silmissä. Talvisten tuulten pudottamien koivunoksien määrä on aivan uskomaton. Mutta onhan koivu jo kookas. Sosiaalinen paine laittoi kumppanini tarttumaan luutaan tai harjaan ja puhdistamaan pihalaatoituksen. Kovasti pyysin häntä olemaan varovainen. Miksikö? Krookukset, tulppaanit ja kevätkaihonkukat ja sinivuokot ovat hitaasti hivuttautumassa valoon. Siis penkkeihin ei saisi koskea kuin hellin käsin, ei haravalla.
Aamulla oli puhelimitse hoidettavia asioita ja SUPit ja puolilta päivin fysio. Jostakin syystä selkä on ollut sanoutua irti hommastaan tänä viikonloppuna. Ehkä allasjumpan lonkankiertoliikkeet olivat liian raskaita. Huomenna otettava nätimmin. Kävin kuitenkin kävelemässä vajaat 7600 askelta eilen aamulla. Lainaan H:n askelmittaria aina tilaisuuden tullen. Se on hyvä kapine, motivoi kummasti yrittämään liikkumista silloinkin, kun se on vaikeaa.
Veroehdotukset ovat tulleet ja ne pitäisi tarkistaa ja täydentää. Ei yhtään huvittaisi.
Askelmittari taitaisi tosiaan olla hyvä motivoija liikkumiseen. Ja kukkia täytyy suojella, ne tuovat kevättä tullessaan!
VastaaPoistaTänään siellä jo sinivuokko miltei aukaisi nuppunsa. Kamerasta akut tyhjeni juuri kun aioin yrittää ottaa kuvan kevään ensi perhosesta.
VastaaPoista