Taas se tilhireppana tuli pakkasessa samaan paikkaan näykkimään pihlajanmarjannäköisiä myrkkymarjoja. Nyt sattui kamera olemaan keittiön pöydällä heti saatavilla. Kuva on otettu sälekaihdinten raosta, koska pelkäsin tilhin pelästyvän, jos nostan kaihtimet ylös. Pakkanen -15 astetta ja viima pörröttävät höyhenet.Kirjoittaminen on hyvää ajankulua, toisaalta tämän bloggaamisen kanssa alkaa tuntua siltä, että kohta (ellei jo nyt) toistaa itseään. Menevämmillä ihmisillä riittäisi asiaa vaikka useampaankin blogiin. Meikäläisellä suurin osa liikkeestä tapahtuu pään sisällä, maisemat muuttuvat vain kuvitteellisesti. Pitempien juttujen aiheita olisi vino pino odottamassa. Kirjoittajakurssilla olenkin kokeillut eri tyylilajeja. Ikä kai kirjoituttaa vuosikymmenienkin takaisista asioista. Esimerkiksi äidin "sattuvat sanonnat" ovat jo poikineet joitakin tekstinpätkiä. Pienten lasten suusta saamme myös kuulla totuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!