Sataa vettä ja lämpötila on vaihtunut lähes parinkymmenen pakkasasteen jälkeen neljäksi lämpöasteeksi Sisäkeli. Jos minulla olisi valta, ottaisin yhteyttä pilvipalveluun ja tilaisin sellaiset pilvet, jotka toisivat kauniin joulukorttimaisen lumisateen huomiseksi Lucian päiväksi. Saattaa sen myrskytuuli tuodakin Arktikselta asti. Suomalaisena en yhtään pelkää talvivaaraa, koska mehän olemme syntyneet sukset jalassa ja juoksemme ja pelaamme potkupalloa tai hiihdämme vaikka korkokengät suksiin naulattuina kesäisinkin pitkin hyllyvää suota. Ainakin yksi blogiystävistäni on tehnyt tämän uroteon.
Itselleni on kyllä kehkeentynyt harmillisen suuri kestävyysvaje. Ennen nousin Puijon portaat ylös ja tulin alaskin ilman sen suurempaa puhinaa tai pöhinää. Tänä syksynä olen kokeillut nousua vain pari kertaa ja todennut, että portaissa on muuten aivan liian pieni väistötila. Viime kerralla suorastaan kiusaannuin, kun yksi ja sama varmaankin hyvällä sixpackillä varustettu mieshenkilö ehti ohittaa minut useaan kertaan mennen tullen. Hipaisten.
Olen tietenkin liian hidas. Hidas väistämään. Varsinainen tukipaketti: löytyy nilkkatuki, polvituki, alaselän tuki... mutta niiden avulla tahdon mennä aina silloin tällöin mittaamaan kuntoani. Eilen pistäydyin tuossa rannassa. Vesi oli noussut jään päälle. Kovin varovasti astuin sohjoiseen lumeen nastapohjakengilläni. Pitääkö goretex varmasti vettä vai aistinko hetikohta vuotokohdan jalkineissa? Edelliskerralla kävi niin.
Meillä on sellainen auto, joka sanoo aina bling, kun lämpötila on neljä astetta plussaa. Edellisessä autossa tuo asteluku oli kolme. Navigaattori puhuu myös. Onkohan sekin somelainen? Ihan tuntuu oudolta pitemmillä tieosuuksilla, kun se navigaattori on hiljaa. Sitten se ykskaks sanoo vaarapaikka, vaikka tie on ihan suora ja hyvä. Olen pohtinut, onko esim. avobemareissa paremmat navigaattorit. Ainakin niiden pitäisi ilmoittaa kuskille etukäteen esim. myrskyistä ja vesisateista, joita nyt näkyy aina vain riittävän. Onneksi on tuo aiemmin mainitsemani pilvipalvelu.
___
Eilen iltapäivällä katselin ja kuuntelin aikani kansanedustajien keskusteluja. Korvaani särähti puhemiehen ohje: Kuunnelkaa päivän sanaa. Olen tottunut assosioimaan sen hengelliseen puheeseen. Olikohan se eilinen päivän sana kestävyysvaje vai hyvinvointiyhteiskunta vai rakenneuudistus? Vai sote? En saanut selvää.
Tämän päivän sana on kuitenkin Ylen lukijoiden vuoden 2013 sanaksi äänestämä pöhinä. Siksipä minäkin pöhisen (sic) pitkästä aikaa.
Kuvat eilisiä paitsi viimeinen, joka on otettu toissapäivänä.
Edit. 9.1.2014
HS:n uudissanatesti
Em. artikkelin mukaan pöhinä oli jo liian vanha uudissanaksi. ;)
Edit 31.1.2014
Kotuksen vuoden 2013 sanapoimintoja.
On sentään jossain vaiheessa Kuopion seudullakin ollut talvista kauneutta. Kuvasi sen todistavat.
VastaaPoistaPöhinä-sana kuulostaa aika hyvältä. Se on kuvaava ja se tuntuu suomenkieleltä. Tosin, en taitaisi itse sitä käyttää. En esimerkiksi ole vieläkään oppinut sanomaan moi.
Seita,
PoistaOn ollut kaunista. Kuuraiset puut lyhyen pakkasjakson aikaan. Ja huikean kultaiset pilvet samaan aikaan kuin kuvasin tuota pastellijäätä. Nyt aamulla Seija-myrskytuulen herättämänä melkein kaduttaa tämä eilinen sanoilla leikittetely. Tällainen sijoita-annetut-sanat-tekstiin -kirjoitusharjoitus onnistuu harvoin hyvin. Hyvin harvoin.
Uusien sanojen merkitykset ja vanhojen sanojen uudet merkitykset kiehtovat minua jollakin tapaa. Oudolta tuntuu moi minunkin sanastossani.
Sähköt eivät ole tässä katkeneet. hiukan kyllä pätkivät.
Sanat ja sanojen kohtalot kiinnostavat minua, joten kiitos kun kerroit vuoden 2013 sanoista. En ole vielä löytänyt vuoden sanaa ruotsin tai saksan kielen osalta. Kestävyysvaje on sana, jonka olen kuullut usein viime aikoina, mutta pöhinä ei ole minulle yhtä tuttu.
PoistaOtin varaslähdön Lucian päivän viettoon eilen illalla. Lähikoulun kolmannen luokan oppilaat viettivä Lucia-juhlaa leikkipuistossa. Mukavaa Lucian päivää Seija-myrskystä huolimatta. (Ruotsissa sama myrsky on nimeltään Ivar.)
Olivia,
PoistaYleensä olen poiminut näitä sanoja Suomen Kuvalehden koosteista, mutta tällä kertaa kuulin radiosta tuosta Ylen kyselystä.
Varaslähdön Lucia-juhlaan otti varmaan moni muukin. Tämänpäiväinen myrsky lienee ohi. Vähäisiä tuulenpuuskia enää. Pihat ovat liukkaat, koska pakastuu.Lumen alta pilkottaa taas vihreää.
Goreteksit ovat yleensä hyvät, jos ovat sopivat. Kuvasi ovat kauniita. Minulla ei ole autoa, mutta päästäni kuuluu joskus bling.
VastaaPoistaKalevi,
PoistaNämä goreteksit pitivät jalat kuivina, vaikka ihan rantaviivan sohjossa kävelin puista tukea ottaen. Vesi on hyvin korkealla. Taivasta vesikalvoinen jää peilasi.
Hyvä että pääsi sanoo sen bling eikä kone. Niin on parempi. Autottomana olisin vielä enenmään erakko. - Joku päivä sitten tuli Utösta kertova dokumentti. Kaunista, kaunista. En nyt muista kenen tekemä se oli, mutta en kyllä yhtään ihmettele, miten saaristo ei vie pikkusormea, vaan koko käden.
Taidollisesti pöhisty :)
VastaaPoistamm,
PoistaKiitos!
Suolla hiihto ainakin kesällä kuulostaa rankalta lajilta. Kestävyysvaje on tuttua fyysisesti, ylämäissä varsinkin iskee happivaje aika nopeaan. Minun kotiseuduillani lapset usein pöhöttävät eikä tässä tarkoiteta turvotusta vaan holtitonta mesomista, pöhinäksi sitä voi sanoa. Tiedä sitten mitä sana virallisesti tarkoittaa.
VastaaPoistaSirokko,
PoistaPian jokaisella suomalaisella kylällä on omat spesiaalikisansa, joilla turisteja houkutellaan. Eukonkanto on jo maailmankuulua. Esim. Kuopion (uudelle) torikannelle suunnitellaan kesän ajaksi pilkkimismahdollisuutta.
-ina ja -inä-loppuiset sanat kuvaanat usein erilaisia ääniä. Tuo sinun kuvaamasi merkitys tuntuu minustakin ihan luontevalta. Kielen jatkuvaa muuttumista on mielenkiintoista ja kai hiukan tarpeellistakin seurata, että pysyy jotenkin mukana edes ymmärtäjänä jollei enää käyttäjänä.