Wikipedia kertoo Sylvester-nimen tulevan latinasta ja tarkoittavan metsittynyttä. Sehän sopii mainiosti kuvaamaan tätä vuoden viimeistä päivää. Vanha vuosi, harmaahapseksi usein kuvattu, on vääjäämättä väistymässä. Se on jäänyt huollotta ja hoidotta jo pitkään ja päässyt siis metsittymään. Onko meillä aikaa saatella vanha vuosi kunnialla lepoon? Ja mikä on päällimmäinen muistomme vuodesta 2012?
Vuoden vaihtumista odotetaan vähintään kahdenlaisissa mietteissä. Kirjoituspöydillä ja jääkaappien ovissa on vielä vanhat kalenterit merkintöineen. Selasin omaa pöytäkalenteriani eilen. Pienetkin merkinnät kalenterin marginaalissa palauttivat mieleen merkittäviä tapahtumia vuoden varrelta: juhlia, yllättäviä tapahtumia ja tapaamisia. Pettymyksiäkin.
Uuden kalenterin sivut ovat tyhjät paria merkintää lukuun ottamatta. Pienokaiseksi kuvattu uusi vuosi -lapsi ottaa ehkä muutaman peruutusaskeleen, ennen kuin hän tottuu vauhdikkaaseen ja meluisaan nykyaikaan vuoden vaihtuessa ilotulitteiden räiskeessä, vaikka periaatteessa hän katselee tätä pirstaloitunutta maailmaa säteilevin ja uteliain silmin. Kaikenlaisen syötteiden ja virikkeiden joukosta meidän jokaisen on löydettävä oma polkumme. Ikääntyminen ei ole trendikästä hidastamista, vaan hidastumista.
Nykylapset eivät enää pidä Pelle Hermannista, koska ohjelma on liian hidastempoinen. Kirjoitetusta tekstistä siirrytään entistä enemmän kuvalliseen ilmaisuun. Liikkumaton kuva ei kiinnosta pitkään, ellei sitä saa edes suurennetuksi tai liikkeelle näytöllä sormiotteella. Se mikä ikäiselleni on ihmeellistä ja välillä turhauttavaakin on diginatiivinaperoille itsestään selvää, normaalia. Sellaista elämä on...
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille lukijoille!
Oikein Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Liisa
VastaaPoistaTiitsa,
PoistaKiitos! Uuteen vuoteen heräsin, kun lumet romahtivat maahan peltikatolta.
Pimeimpänä aikana oli kirkkaita pakkaspäiviä, nyt hyvin pilvistä ja sumuista.
Hyvää Uutta Vuotta myös sinulle.
VastaaPoistaArleena,
PoistaKiitos, toivotan kaikkea hyvää hyvää sinulle.
Ihana lukea kirjoituksiasi, saan niistä aina paljon ajateltavaa.
VastaaPoistaKiitokset tästä vuodesta ja Siunattua Uutta Vuotta 2013!
Rosina,
PoistaKiitos itsellesi!
Ties kuinka monta kertaa olen ajatellut lopettaa tämän kirjoittamisen. Liekö toisilla bloggaajilla samoja mietteitä? Aika moni seuraamani blogi on päättynyt ja poistettu. En ole edes blogilistalla, joten uusien mielenkiintoisten blogien löytämiseen tarvitsen teidän, siis blogiystävien apua.
Omat ajatukseni kulkevat näin vuoden vaihtuessa samaa rataa kuin kirjoituksessasi. Kiitos aattoaatoksistasi ja koko vuoden kirjoituksistasi. Hyvää Uutta Vuotta sinulle ja lukijoillesi.
VastaaPoistaOlivia,
PoistaVuodenvaihde on inventaarion aikaa. Yhteiskunnassa, omassa elämässä, koko maailmassa. Uusi vuosi on taas kerran matka tuntemattomaan tulevaisuuteen. Elämme mielenkiintoisia aikoja, kuten eräs historiaa opettava ystäväni sanoi.
Rauhallista elämää toivon ja toivotan kaikille muillekin.
Leppoisia talvipäiviä sinulle. Toivottavasti jaksat vielä kirjoittaa. Tekstiäsi on mukava lukea.
VastaaPoistaSimpukka,
PoistaTämä kirjoittelu on minulle yhden sortin huumetta l. kipulääkettä. On virkistävää lukea toisten ajatuksia.
Täällä taisteltiin Puijon ja Konttilan puolesta. Kun golfkenttää ei laajennetakaan ja Konttila saa säilyä sellaisenaan, näkyvät aloittaneen tänään maiseman avaushakkuut Jalkasen patsaan kohdalla.
Metsäläisellä olisi isoilla puunraivauskoneilla suoritettavasta metsänhoitotyöstä mielipide, mutta ei sitä jaksa joka asiaan tarttua.
Oli muuten ihana pihkan tuoksu leudossa talvisäässä.
Oikein virkkua ja mukavaa uutta vuotta!
VastaaPoistaKiitos samoin, Nettimartta! Kävin sivuillasi ja siellä oli reipas ja virkeä tekemisen meininki. Voisi alkaa opetella tekemään vaikka noita gif-animaatioita.
PoistaVesisateessa täällä katseltiin rakettien räiskettä jo hyvissä ajoin seitsemältä, jäätynyt lumi maassa muistutti siitä, että Suomessa silti ollaan. Vuosi vaihtui huomaamatta ja taas pitää opetella kirjoittamaan uusi luku. Oikein hyvää tulevaa vuotta sinulle, Liisa.
VastaaPoistaSirokko,
PoistaOlit siis kotomaassa. Onneksi oli sentään lunta maassa.Minä katselin ikkunasta rakettien räiskettä enkä odottanut edes puoleen yöhön. Jäätävä tihkusade laimensi varmaankin jonkin verran juhlintaa.
2012 oli jo helppo kirjoittaa. Vie tovin ennen kuin kakkonen muuttuu sujuvasti kolmoseksi.
miksiköhän vuoden vaihtumisen yhteyteen liitetään lupauksien tekeminen? minäkin teen samat lupaukset vuosi vuodelta uudestaan, koska yrittäminen ja epäonnistuminen toistuvat kuin vuoden kierto. joskus tulen siitä kärsimättömiksi, joskus taas opin armeliaisuutta itseäni kohtaan.
VastaaPoistatulevaisuus ei ole koskaan täysin omassa kädessä. suunnitelmat ovat sen varassa, että elämä jatkuu ja voi toimia tahtomallaan tavalla. se tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä.
hyvän haltuun, liisa!
meri kanssamatkaajani,
PoistaJohtuisiko tuo lupausten teko siitä, että vuoden vaihteessa olemme kuin ajan rajalla? Olen tietoisesti lakannut lupaamasta mitään, vaikka tavoitteiden asettaminen ryhdistäisi arkea.
Huomaan kuitenkin, että alitajunta tekee sen puolestani. Haaveilen vielä hiihtämisestä edes tasaisella, vaikka oikea askelluskin on vaikeaa lihaskireyden takia.
Jollei muuta niin sen, ettei elämää voi mitenkään hallita, olen vuosien myötä oppinut. Nuorena minä (joskus) menin minne tahdoin, mutta nyt on toisin.
V. 1990 sairaalan kirran osastolla viereisellä petillä oli ehkä ikäiseni rouva, joka sanoi, että sitä tuli nuorena siirtäneeksi omat haaveet tulevaisuuteen, jota ei sitten koskaan tullutkaan.
Tuossa hetkessä en vielä tiennyt, että matkani jatkuisi näinkin pitkään. Hyvän haltuun on hyvä jäädä...
Hyvaa Uutta Vuotta Sinulle, sellaista sopivan vauhdikasta.
VastaaPoistaHélèle,
PoistaKiitos! Nimenomaan sopivan vauhdikasta. On vain kovin vaikea löytää se sopiva.
Ovella Sylvester vuotti ja sinnehän jäi nököttämään.
VastaaPoistaKalevi,
PoistaNiin teki. Mitä lie ajatteli mielessään? Hyvää alkanutta vuotta sinullekin.
Kiitos tervehdyksestäsi! Onnea alkaneelle vuodelle toivottelen sinullekin ja perheellesi!
VastaaPoistaKatselin kuviasi ja luin kirjoituksiasi myös, nautittavia olivat molemmat.
Itse touhuilen sitä sun tätä. Syksyllä innostuin käsitöihin ja vähentämään lankavarastojani,kaivoin jopa vanhan neulekoneeni esille, kuvaaminen sitten jäikin vähemmälle sekä taas kerran bloggaaminen. Perheblogia olen pitänyt, johon lastenlasten touhuja kuvailen, varmaan sekin kiinnostaisi heitä sitten muutaman kymmenen vuoden kuluttua, eivät vain taida olla enää nähtävissä :)
LeenaH,
PoistaHyvä sinä! Neulekoneen ääressä näet heti työsi tuloksen, etkä vain näe, vaan tunnet. Ei haittaa, vaikka bloggaaminen jää vähemmälle. Itseltäni katosi eilen kamerakin, joka tosin löytyi ihan ehjänä ja kunnossa.
Siinä jo ehdin ajatella, miten riippuvaiseksi olen kameran käytöstä tullut.
Sehän tässä kehityksen kehityksessä on mielestäni huonoa, että nämä alustat pilvineen kaikkineen eivät ole pysyväisiä.