Talvinopeusrajoitukset ovat astuneet voimaan ja on pelättävissä, että kuvassa näkyvän väliaikaistien väärään suuntaan olevat kallistukset tulevat aiheuttamaan yllättäviä tilanteita alkavilla talviliukkailla. Vasemmalla puolen tietä kohoaa valtava rakennelma kivilouhetta. Se on ankkuroitu paaluttamalla.
Kun otin tukea kuvan aidasta, havaitsin että se väräjää oudosti. Tuli tunne, että siinä on nyt väkisin tiettyyn muotoon väännettyä terästä (?). Enpä viitsinyt jäädä sinne enää seisoskelemaan. Ellei se nyt ollut jokin minimaanjäristys.
Toivottavasti massiiviset rakenteet kestävät. Paikka on tuulille altis, mutta en usko tuulen laulattavan teräsrakenteita. Puhelinlangat kyllä laulavat pakkasilla. Ehkä ymmärtäisin mistä on kyse, jos olisin insinööri. Silloin ymmärtäisin ehkä senkin, että tavallisissa rakennuselementeissä on myös hallitsemattomia jännitteitä, jotka lauetessaan saattavat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Ellei niitä ns. lakaista vaikka kaakeleiden alle.
Maisema on kaunis värisevästä aidasta huolimatta. Hallitsemattomia jännitteitä on kaikenlaisia. Aamulla hillopurkin kansi naksahti kummasti koska siinä oli jännitettä (perheen fysiikan asiantuntijan mukaan).
VastaaPoistaJospa te saattekin Suomen ensimmäisen laulavan kaiteen.. vaan kenelle olisi tarkoitettu, autoilijat ei kuule ja uskaltaako jalankulkijat tuonne ollenkaan. Tai ehkä kaiteen toisessa päässä joku morsetti.. meillä se tapa toimii hyvin anopin kanssa alakerrasta yläkertaan putkia naputtelemalla :)
VastaaPoistaMahtava tuo kivikasa, ja hullusti menisi jos kaiteet pettaisivat.
VastaaPoistaOlivia,
VastaaPoistaMaisema on kaunis kyllä. Ruska on ohitse tältä syksyltä joitakin pieniä hippusia lukuun ottamatta.
Duralex-juomalasit olivat sellaisia, että meillä ainakin yksi ykskaks räjähti tuhansiksi sirpaleiksi ihan itsestään. Jollekin hehkulampulle on käynyt samoin.
Sirokko,
Pyöräilijöitä tuossa kulkee jonkin verran ja sitten muutama meitä uteliaita. Viikonloppuisin pyrin käymään tarkistamassa projektin edistymistä, ettei olisi niin paljon liikennettä. On kyllä sanottava, että nykyään ei juuri huomaa eroa arjen ja pyhän välillä.
Oli se niin kummallista vapajamista, ettei tullut morsettaminen mieleeni. :)
HPY,
Eiköhän lujuuslaskelmat ole kunnossa. Ellei niin jälki olisi kyllä pahan näköistä. On sitä kivikasan reunaa jouduttu lisätukemaan, koska jokunen järkäle on valunut tielle.
Aika jännä ilmiö, vähän pelottavakin tuo kuvaamasi. Samoin on lähestyvä talvikeli. Koska tahansa voi sataa lunta ja kylmien öiden jälkeen on aamuliukkautta. Kunhan päästään siirtymävaiheen yli, kelpaa. Kaikki (toivottavasti) ovat silloin jo keventäneet kaasujalkaa muistavat ajaa varoen, ja autoissakin on talvirenkaat.
VastaaPoistaSamaa olen minäkin ihmetellyt - ja myönnän: pelonsekaisesti. Ja mutissut itsekseni: eikä ole tullut mieleen kivikasaa kasatessa vanha suomalainen sananlasku 'vara on viisautta eikä vahingon enne'. Onko pakko kasata kivet siten ja sille paikalle kuin ne nyt ovat. Huh. No, ei auta kuin toivoa, että kaiteet pitävät eikä kivivyöryä tule.
VastaaPoistaLaila,
VastaaPoistaAikoinaan syksyn/talven ensiliukkaana aamuna melkein säännönmukaisesti vanhalla viitostiellä oli auto ajautunut tieltä nimenomaan kaarteen väärän kallistuksen vuoksi. Nykyään kyllä tavataan sanoa, että kuskin vika se aina on.
Lastu,
VastaaPoistaOlisi kai ollut liian kallista viedä se väliaikainen kiertotie kauemmaksi. Kivikasa jää käsittääkseni niille sijoilleen, koska se on sitä uuden moottoritien korkeuksiin nousevan sillan pohjaa. Kevyen liikenteen väylä siirtyy Kelloselän puolelle.
Liik
enne
vir
asto:n
sivulla on kuva tulevasta. Osoite tässä, jos haluat vilkaista.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/paivaranta_vuorela/vaikutukset
Kameran linssi on ollut kohti kotia.
VastaaPoistaa-kh,
VastaaPoistaAivan. Välillä niinkin päin. Yleensä sitä katselee vastarantaa.