Sattumoisin tulin eilen sadepäivänä lukeneeksi Suomen Kuvalehden verkkolehdestä asiaan liittyvän artikkelin Google aloitti Facebookin nakertamisen. Klikkailin uteliaisuuttani peräti hakujätin blogiin asti ja totesin, että koekaniineja tähän Google Plussaan, uuteen some-palveluun, oli jo kertynyt tarvittava määrä. Samalla ihmettelin, miten ko. hakusivu on muuttanut muotoaan ja ulkoasuaan. Tänään taas ihan vain - klik, klik - jouduin tähän postaukseen, jossa vastaus tulee minulle kuin tarjottimella. Twitterillä ei siis jaetaan liian vähän (undersharing) ja Facebookilla liikaa (oversharing). Nyt olisi tarkoituksena löytää ns. kultainen keskitie. Jos asia kiinnostaa, kannattaa lukea ko. blogikirjoitus. Yksityisyyden jakamisen rajat koskettavat tietenkin myös bloggaajia.
PS. On se niin ihmeellinen seitti tämä netti, että nimeämättömät kuvatkin löytyvät G:n kuvahaulla. Olin aina luullut, että kuvalla on oltava nimi, jotta se päätyy hakuihin. Ei tarvitse. Suosituin minun kuvistani on luultavasti telkän munat viime kesältä.
____
Tässä vielä muutama vanha arvoitus vuonna 1930 julkaistusta Kansakoulun lukukirjasta. (WSOY, s. 157-8.) Ovatko nämä helpompia ratkaista? Vastaukset lisään myöhemmin, jos vaikka joku lukijoista haluaa yrittää vastata.
1. Luunokka, lihainen parta, kuikistaikse, keikistäikse, äsken äänehen parahti?
2. Lautta lahtehen menevi, lautan täysi laulajia?
3. Kävi tässä kääriäinen, kulki kullan nuppulainen, teki tanssin tanhualla, silmät päässä nurjallansa?
4. Linna lintusten tekemä, alassuin ovi osattu, ylöspäin perustus pantu?
5. Kattila mäellä kiehui ilmat puitta, pilkkehittä, kokitta, kohentajatta?
6. Läpi näkyy, lämpimän pitää?
7. Kitajaa syksyn, talven, lehden aikana lepää?
8. Tuohihattu päässä, sammaltukko suussa. Kiviset kengät jalassa?
___
Edit. 6.6.
Vastaukset arvoituksiin: 1. Kukko. 2. Sorsan poikue. 3. Sammakko. 4. Ampiaispesä. 5. Muurahaispesä. 6. Akkunalasi. 7. Lehmän kytkyt. 8. Tupa.
No entäs tämä Gottlundin keräämä:
VastaaPoistaKynsikäs vei päivän sanoman lehmän näkemän takoa pellon parannuksen pealtä.
Mukava kesäkuva ilman taiteellisia kommervenkkejä.
VastaaPoistaa-kh,
VastaaPoistaJäänpä vielä miettimään tuota arvoitustasi. Näin vielä jossakin Etelä-savossa laitettavan heinää seipäille ihan perinteisin tavoin. Kuva on viime kesän helteiltä ja nuo joutuivat kantikkaiksi paaleiksi.
Kuvasi on ajankohtainen. Tulin tänään maalta ja näin matkan varrella kasvavaa heinä, niitettyä heinää ja pyöreitä paaleja, mutta en heinäseipäitä. Vuosi sitten serkkuni laittoi heinää seipäille pienillä peltotilkulla. Muuten seipäät ovat nykyään suuri harvinaisuus Uudellamaalla.
VastaaPoistaGooglen ja Facebookin suhteita käsiteltiin TV-uutisissa. Asiantuntijana oli Petteri Järvinen.
Arvoitusten ratkaiseminen ei ole vahvoja puoliani, oma isäni oli niissä taitava. Arvoituksistasi kuutonen lienee helpoin. Muihin ei vastausten kurkkimista. Nelonenkin tuntui kovin selkeältä, kun oli ne lukenut.
VastaaPoistaAjelimme eilen Kainuusta kohti etelää maisemissasi, Liisa. Enpä nähnyt vilaustakaan mahdollisesta Sinusta. Melkoinen siltatyömaa ohitettiin. Poikkesimme myös keskustassa taidemuseossa, jossa pääasiallisesti lintumaalaukset ja muunkinlaiset lintuaiheiset taideteokset olivat esillä. On mainittava, että kaupungissasi on erittäin fiksuja nuoria. Parkkeerasimme automme parkkitaloon Vuorikadulle ja ilman erään nuoren miehen anteliaisuutta olisimme joutuneet jättämään varjoisan parkkipaikkamme kolikoiden puutteessa ja jatkamaan matkaa muualle. Toinen nuorimies opasti meidät myöhemmin mukavaa lounaspaikkaan, kun ruokapaikkaa kyselimme. Ehkä harmaat hapsemmekin osasyynä avuliaisuuteen.
Sanoja katosi, siis korjaus edelliseen: Arvoitusten vastausta kuutosta lukuunottamatta ei löytynyt ilman vastausten kurkkimista.
VastaaPoistaOlivia,
VastaaPoistaOlen ollut lomalla uutisista ja ajankohtaisohjelmista ja televisiosta ja oikeastaan netistäkin. Hiukan vilkaissut sopivalla ajalla. Olisin mieluussti kuunllut, mitä Petteri Järvisellä olisi ollut sanottavaa Google Plussasta.
Nyt on muuten hyvät heinäntekokelit. Jo aamusta ylittyi helleraja täällä.
Laila,
Läheltä olet kulkenut. Ei olisi tullut kuin reilun kilometrin mutka matkaan, jos olisit poikennut.
Se Vuorikadub parkkitalo on ilmeisesti ollut se yksityinen, johon pitää maksaa jo paikalle mennessä. Itse olen kerran riskillä parkkeerannut siellä maksutta tunnin, koska kolikoita ei löytynyt ja tapaamiseen oli jo kiire. Sillä kertaa selvisin sakoitta. Olen toki saanut keskustassa pari kertaa pysäköintisakotkin. Lappuliisat ja parkkipirkot ovat ahkeria.
Enpä osannut niihin itsekään vastata lunttaamatta. Olisivatkohan nämä niitä tavanomaisia luokan yhteisessä tunnilla esitettyjä arvoituksia joskus 30- ja 40-luvulla?