19. joulukuuta 2010
Laskeutumista
Kun ajaa ensimmäistä matkaansa navigaattorin opastamana, tulee sen kuvallisia viestejä seuratuksi turhankin tarkkaan, esimerkiksi sitä, miten korkealla kulloinkin olimme. Metrin tarkkuudella. Aluksi oli hankalaa saada laite löytämään lähtökohde. Vaati melko kauan hoksata poistaa esittelyohjelma. Sen onnistuttua oli helppoa, kun ei tarvinnut itse laskeskella eikä arvioida, montako kilometriä oli vielä matkaa jäljellä ja moneltako olisimme perillä.
Laite meni kyllä useammin kuin kerran sekaisin, kun meidän piti pysähdellä tunnin välein. Haasteli "huomiota" kai ylinopeuksista tai jostakin muusta ja olisi u-käännöksiäkin pitänyt tehdä muutama. Äkkiä sitä oppi olemaan välittämättä mrs navigatorin huomautuksista. Hän eli kesänopeuksien aikaa eikä tunnistanut uusimpia tienpätkiä. Joko laitteen ansiosta tai siitä huolimatta pääsimme täsmälleen aikataulussa kohteeseemme. Pois lähtiessä taas kävelyasetus oli jäänyt päälle eikä laite hyväksynyt yli 300 kilometrin kävelymatkaa. Ennen lähtöä laite voisi vielä kysäistä, "onko kaikki tarvittava varmasti mukana" ja paluumatkan alussa varmistaa ystävällisesti, että "ethän vain unohtanut mitään".
Jouluun laskeutumiseen liittyvä matkamme osui hyvään väliin. Kahdenkymmen asteen pakkasiin pukeutuneina päädyimme parin asteen pakkaseen lumen valtakuntaan. Jossakin Leppävirran tienoilla lumivalkoisen tien ylitti komea hirvi. Onneksi talvinen maisema ei peittänyt sitä millään tavalla. Selvisin tilanteesta parilla jarrutuksella eikä takana tulevassa autoletkassa kukaan ollut liian lähellä. Pelkääjän paikalla olisin tietenkin yrittänyt ottaa valokuvan kruunupäästä.
Aurinko ei näyttäytynyt lainkaan. Kuuraisuus väheni ja tuuli yltyi. Sään lauhtui ja liukasti ajotien päämäärän lähetessä. Tien varsilla oli kolme vanhaa kolariautoa. Aivan loppumatkasta yksi farmariauto oli ilmeisesti pyörähtänyt moottoritien keskelle. Auto oli keskipenkassa onneksi oikeinpäin ja kuljettaja jo kännykkä korvalla kutsumassa apua. Sekä hirvivaaran että penkassa olevan auton kohdalla autoilijat alensivat nopeutta - joksikin aikaa. Aika lyhyt tuntui olevan muisti.
Kehä kolmosen sisälle tuntuu kaikki keskittyvän. Tänä vuonna lumikin. Tällä hetkellä siellä sataa taas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No joo, kyllä lunta tulee pääkaupungissa. Jalkakäytävät ovat hävinneet lumen alle. Aika moni autoilija oli kuitenkin uskaltautunut ulos tällä kelillä.
VastaaPoistaOnneksi huomasit hirven. Ne kai liikkuvat mielellään varsinkin hämärässä.
Navigaattori on hauska matkakumppani. Osaa yllättääkkin. Olemme selvinneet ilman suurempia harmeja sen kanssa pari vuotta ja hyötyä on ollut. Kotikapungissa Tom narrasi, kun valitsimme lyhimmän matkan kotiin pisteestä A. Se kieputti meitä yhden ylimääräisen korttelin ympäri ja jatkoi sitten normaalia reittiä. Olemme antaneet sille jo anteeksi.
VastaaPoistaOlivia,
VastaaPoistaPaksun lumen alue on todella kapea. Matkan varrella joissakin kohden ei ollut aurauspenkkoja lainkaan ja, jos oli, olivat hyvin matalia.
Valkoisessa maisemassa hirvi oli helppo havaita, koska oli jo niin valoisaa kuin pivipoudalla voi tähän aikaan vuodesta olla.
Laila,
VastaaPoistaEhkä Tom on huumorimiehiä? Tämänkertaisella matkalla emme oikeastaan olisi tarvinneet koko vekotinta. Mutta on ollut reissuja, jossa ko. laite olisi säästänyt joitakin kymmeniä ajokilometrejä...
Kun muutin Matin ajamalla autolla Kuopiosta ja päätimme poiketa ABC-asemalla syömässä, niin navigaattori ilmoitti, että ajamme väärään suuntaan ja kehotti peruuttamaan, jos mahdollista. Kyllä se on hyvä peli. Kuopiossa katujen ajosuunta muuttui niin tiuhaan, että jotkut navigaattorikuskit ajoivat vasten liikennettä.
VastaaPoistaa-kh,
VastaaPoistaKone on aina vain kone. Jos olisi kääntynyt joka kerran "nyt"-sanan kohdalla, olisi joutunut kääntymään nimenomaan vasten liikennettä. Se onnistuu kyllä ilman navigaattoriakin. Olen nähnyt näin käyvän tästä pohjoiseen ainakin kolme kertaa. Onneksi onnettomuuksilta vältyttiin joka kerta.
Sinä olet sitten käynyt katsastamassa Suomen lumitilanteen, jännää että voi olla paksu kerros vain niin etelässä. Me on ajettu kesällä sellaista 120 km väliä joskus huvin vuoksi navigaattorin ohjeiden mukaan ja löydetty mitä merkillisimpiä reittejä U-käännöksineen, mitenkähän se onnistuisi talvella..
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaPitihän sitä käydä. Suomalainen ei tunnetusti usko ennen kuin näkee. Kun kuviakin manipuloivat.Nyt kyllä alkaa hiljalleen ripotella uutta lunta myös tänne.
Eurooppa kuuluu olevan kaaoksessa runsaan lumentulon takia. Joulumieli on koetuksella.