10. lokakuuta 2010

Kolme kaunista

1. Iloinen kuvaviesti aamukahvipöytään. Oli opittu uusia sanoja. Minäkin. Lapsena lehmät meillä päin kuljeksivat laiduntamassa "vallanmetässä". Entisen mökkikunnan lapsuudestaan muistava kertoi siellä päin lehmien sieniaikaan karanneen "väljänmehtään" ja maidon sitten maistuneen erilaiselta.

2. Samainen lapsenlapsiaan metsässä kävelyttänyt isovanhempi sanoi mm.: "Syksy on kaunis. Olen pyrkinyt ajattelemaan elämästä samalla tavalla." Haavan lehtien eri sävyt, kahiseva vaahteranlehtikasa.

3. Ruskan eilinen vahva valovoima, vaikka aurinko pysytteli pilviverhon takana. Valo on tänäänkin vielä vahva, vaikka rajuhko pohjoistuuli  ja vesisade riipivät jo omiaan ojien pohjille, katukiveyksien ja rakennusten vierustoille.  

15 kommenttia:

  1. taas on käyty laavulla riukupetäjiä kuvaamassa. Kyllä Kuopiossa kaunista on.

    VastaaPoista
  2. a-kh,
    Kyllä samassa paikassa. Sinne oli jo viety nuotiopuita. Jotkut olivat ehtineet repiä lähimmästä koivusta tuohta ja yrittää polttaa jostakin irroittamaansa isoa kantoa. Penkin reunakin oli hiiltynyt.

    VastaaPoista
  3. Tuota Saariston laulua en tuntenutkaan. Ikkunani edessä vielä syksyn kauniita värejä, ruskan värejä ja laulun haikeutta.

    VastaaPoista
  4. En ole koskaan ennen kuullut, että lehmien ruokavaliolla olisi tekemistä maidon maun kanssa. Lapsuudessa kyllä puhuttiin, että mehiläisten käyttämillä kukilla oli vaikutusta hunajan makuun. Väljänmehtän maidolla voisi olla hyvä markkinarako sienten ystävien keskuudessa. Itse ainakin ostaisin silloin tällöin, vaikka hinta olisi vähän korkeampi. Mökkireissulla löytyi jonkun verran vielä suppilovahveroita. Jos kokeilisi tehdä omatekoista väljänmehtän maitoa. : )

    VastaaPoista
  5. 1. Olen miettinyt "vallanmetsää" ja "väljämehtää", minulle tuntemattomia sanoja. Ensiksi tuli mieleen ruotsin verbi "valla" = laiduntaa tai "gå i vall" = olla laitumella, toiseksi suomen "valta". Minun ei kannata arvata, ehkä teillä muilla on parempi selitys. Eikä kaikkia sanoja tarvitsekaan selittää... Maidon mausta sen verran, että muistan hyvin kuinka maidon maku muuttui oudoksi, kun lehmät söivät liikaa tuoretta apilaa, eli varmaankin sienetkin vaikuttavat omalla tavallaan.

    2. Kyllä lehtikasojen kahina on varma syksyn merkki.

    3. Katselin moottoriliikennetien kuvia. Meilläpäin on samanlaiset rakennushankkeet. Kivenlahdesta Kirkkonummelle rakennetaan moottoritie tosi hankalassa maastossa. Täällä kotisaaressa Länsimetron louhintatyöt ovat alkaneet. Aikamoinen myllerrys.

    VastaaPoista
  6. Tuo isovanhempi on mielestani ihan oikeassa. Monet valittavat vanhuutta(an) eivatka nae siina kauneutta. Kuitenkin sita on. Ryppyiset kasvot ovat usein sileita poskia kauniimmat silla niissa nakee elaman.

    VastaaPoista
  7. mm,
    Timo Koivusaloa arvostellaan kovasti, mutta minusta tästäkin laulusta tuntee, että hänellä on sydän paikallaan. Täällä ruska on nyt puoliksi puissa ja puoliksi maassa.

    VastaaPoista
  8. Laila,
    Kävelimme yhtä matkaa ja juttelimme sienistä ja hänelle tuli lapsuusmuisto mieleen. Itse ihmettelin, ettei itselläni ollut samaa makumuistoa, vaikka lehmät laidunsivat samalla tavoin.

    Jotenkin sieni ja maito-yhdistelmä ei kyllä minua viehätäkään. Olen huono sienissä. Sekä tuntijana että syöjänä. Kantarellit kelpuutan.

    VastaaPoista
  9. Olivia,
    1. Mielenkiintoista. Tuo ruotsin laiduntaa-ilmaus sopisi hyvin juureksi. Olen aina ajatellut sanan tarkoittaneen valtion maita, vaikka eivät ne enää siinä vaiheessa kruunulle kuuluneet.

    Piha- ja peltoalueet olivat aidattuja ja lehmät vaeltelivat vapaina metsissä. Ihme että osasivat tulla aina omalle portille. Kyllä niitä piti kutsuakin joskus.

    3. Liikenneväylien rakentamiset ovat valtavia vuosia kestäviä projekteja väliaikaisine teineen ja siltoineen.

    VastaaPoista
  10. HPY,
    Samaa mieltä. Juuri siitä syystä poiminkin hänen ajatuksensa tänne.

    VastaaPoista
  11. Silloin kun minä olin lapsi , lehmät kulkivat väljänmetässä .-Kaunis kuva ja hyvä teksti kaivelevat sielun sopukoita hereille .

    VastaaPoista
  12. Vandalismista ei pääse, ulkosaarissakaan.

    VastaaPoista
  13. Meillä pohjoiskarjalassa hevoslaidun oli opotta.

    VastaaPoista
  14. Viitt. kommenttiisi 11.10. 11,15 / Timo Koivusalon elokuva Sibeliuksesta ja myös Kalteva torni olivat katsomisen arvoisia. Onhan Koivusalolla hieman erilainen 'käsiala' kuin eräillä muilla elokuvantekijöillä, mutta lämpöä löytyy.

    VastaaPoista
  15. Kyllimarjaana,
    Väljänmehtä on minulle uusi sana. Murreilmaisut ja niiden rajat ovat mielenkiintoisia.

    a-kh,
    Tulitikut mukana vielä ymmärrän, mutta en spray-pulloja. Molemmilla saa ikävää jälkeä. Toki ilmankin.

    Opotta? Mistähän se sitten juontuu?

    Laila,
    En ole nähnyt kumpaakaan noista elokuvista. Kuuntelen yleensä enemmän kuin katselen. Nyt on muuten kuuntelun alla Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!