4. elokuuta 2010

Tositarinoita


Oman elämän hitaus ja ajoittainen totaalinen tyhjäkäynti, joka onkin trendikästä downshiftaamista, antaa mahdollisuuden seurata välillä tyhjänpäiväiseltä tuntuvaa jatkuvaa uutisvirtaa. Siitä pitäisi vierottaa itsensä. Uutislähetykset on suunnattu kiireihmisille, koska samat asiat toistuvat ainakin vuorokauden ajan kaikissa eri viestimissä. Eilen osuin sellaiselle sivulle, jossa kerrottiin tutkimuksesta, miten monien ihannoimassa USAssa työssä käyvät ihmiset viettävät työajastaan jo kolmanneksen sosiaalisen median ärsykkeiden kohteena ihan vapaaehtoisesti. Se uuvuttaa monet jo kolmekymppisinä. Enkä ihmettele.

Mielikuvituksettomana ihmisenä minua kiehtovat toisten ihmisten tarinat. Niitä löydän täältä blogeista ja joistakin radio- ja TV-ohjelmista. Esimerkiksi eilinen YLEn lähettämä Kapteeni Höökin seikkailut, joka on nähtävissä Areenassa 10.8. saakka. Kova oli ollut hänen oman käden kautta lopulta päättynyt elämänsä, mutta melkoisen jäljen tämäkin suomalainen on jättänyt maailmaan. Näistä jäljistä me suomalaiset olemme kollektiivisesti ylpeitä. Ainakin nyt kun aikaa on kulunut tarpeeksi.

Kansallinen itsetuntomme vaatii, että sukutauluista kaivetaan esiin jonkinlaiset suomalaiset sukujuuret niin monen amerikkalaisen, ruotsalaisen, venäläisen ym -maalaisen julkkiksen taustaan kuin mahdollista. Nämä omat uudet ahtisaaremme, nightwishimme, ville valomme, palanderimme, häkkisemme ja räikkösemme eivät tunnu riittävän, vaikka heihin kai maailmalla suomalaisuus tänä päivänä liitetään. Hiljan päättyneet urheilun EM-kisat olivat monen mielestä fiasko, koska saimme vain yhden mitalin ja senkin pronssisen.

Suomi-kuvaa brändätään eksoottisuudella, koska satumme asumaan maailman laidalla. Maamme on karu ja harvaan asuttu. Yritämme erottautua puhtaan luonnon, puhtaiden (?) vesistöjen, erämaittemme hiljaisuuden, luonnon antimiemme paremmuuden kautta. Uuden teknologian pioneerimaan aseman olemme käsittääkseni jo menettäneet. Vuodenaikojen selkeä vaihtelu tuntuu myös luksukselta.

Tälle loppuviikolle ennustetaan hellettä ja arvaamattomia syöksyvirtauksia. Kaikki syksyn merkit ovat jo ilmassa. Syysleimukukat ovat jo täydessä kukassa, pihlajat punastumassa, veden pinta keltaisenaan koivun lehdistä ja siemenistä. Torilla kilpaillaan mustikan hinnalla ja laadulla. Helleväsymyksen lomassa ja sivussa olen antanut pyykinpesukoneen pyöriä. Pessyt tyynyjä ja peittoja. Lopetin tyynyjen laskemisen kolmeenkymmeneen. Kuinka monta tyynyä keskivertohuushollissa mahtaa olla? Sitä kuvittelee, että jonakin päivänä vielä koko pesue olisi muka yhtä aikaa yöpymässä siskonpedissä täällä. Kun sitä on aikanaan ollut kestikievarinnana miehen työtovereille. Otona.

PS. Tervetuloa Markku ja Una lukijoiksi!

11 kommenttia:

  1. Mua jotenkin suorastaan ärsyttää, se että jokaisella julkiksella pitäis olla suomalaiset sukujuuret. Niin kun nyt tämä astronautti vaimikäsenyton. Oikein presidentin voimalla haetaan hyväksymistä.

    VastaaPoista
  2. Amalia,
    Kyllä hänkin kävi mielessäni, mutta jätin pois, koska en muistanut hänen nimeään. Enkä sitä kumpi soitti kummalle.

    Erikoista oli myös
    tämä kohtaaminen ja sen painoarvon arviointi presidentin uudelleen valinnassa. Eikö vain?

    VastaaPoista
  3. Toholammilta muutti aikoinaan Ranskaan muuan Kalle, jolla oli niin iso nenä, että häntä sanottiin Nenä-Kalleksi.

    VastaaPoista
  4. Presidentti Richard Nixonin tiedettään olleen lähtöjään Nikusia, mutta en enää muista, mistä pitäjästä.

    VastaaPoista
  5. a-kh,
    :) Suomalaisia on aikojen saatossa muuttanut leivän perässä ja muista syistä eri puolille maailmaa, joten mahdollisia yhteyksiä tietenkin löytyy.

    Äskeinen linkki meni väärin. Tämä on uusi yritys. En hallitse tätä Neulekirpun ohjetta vieläkään kunnolla, näköjään.

    VastaaPoista
  6. http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11811343665368 tuonne yritn. Äshh! Ilmeisesti sinne si saa laittaa linkkiä.

    VastaaPoista
  7. Hienosti sanottu:".... maamme on maailman laidalla." Noinhan se on, mutta kuulostaa tosi eksoottiselta. Jos minulla olisi rahaa tukku jos toinenkin ja asuisin kaukana ulkomailla, haluaisin tuon lauseen luettuani oikopäätä päästä täällä käymään. Tyynyjenne lukumäärä kuulostaa aika komealta. : )

    VastaaPoista
  8. Laila,
    Hyvä maa tämä on asua, vaikka paljon olisi vielä kehitettävää. Lipponen muuten parast´aikaa kehuu radiossa asuntomessujen kohteita, jotka ovat tavallisten tallaajien ulottumattomissa. En muuten ole käynyt siellä enkä aio mennäkään ihmispaljouteen.

    On tyynyjä on. Puhtaita nyt.

    VastaaPoista
  9. En minäkään ole asuntomessuilla käynyt muutamaan vuoteen, kesäasuntomessuilla kyllä pari vuotta sitten. Hämmästellä täytyi niiden varustetasoa ja kokoa. Monella ei ympärivuotinen, jokapäiväinen kotikaan ole niin ylellinen, kuin nuo kesäasunnot olivat.

    VastaaPoista
  10. Tuostapa tuleekin mieleen, että kun tämä kesärumba täällä on pian ohi, niin täytyy laittaa pesukonerumba pyörimään.
    Nyt tyynyt tulisivat nopeasti kuiviksiksin. Taidan yrittää huomenna, kun talo taas tyhjenee.

    VastaaPoista
  11. Laila,
    Kesäasuntomessuilla en ole koskaan käynyt. Asuntomessuilla muutaman kerran, viimeksi Laukaassa.

    mm,
    Onnea yritykselle. :)

    Viime kesänä meidän pesurumba jäi tekemättä selkäleikkaukseni takia, joten nyt sitä on sitten riittänyt kaksin verroin. En osaa käyttää pesuloiden palveluja.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!