31. elokuuta 2010

Mustaa valkoisella


Kahdenkymmenen sairausvuoteni aikana olen täyttänyt monta Kelan matkakorvaushakemusta. Vuotuisilla matkakorvauksilla on matkakatto l. vuosiomavastuu. Samoin on lääkekatto. Kela seuraa lääkekattoa apteekkien kautta kiitettävällä tavalla ja ilmoittaa yleensä loppuvuodesta, mikäli lääkekatto on täyttynyt. Sen jälkeen ostettavat lääkkeet saa halvemmalla, ei enää ilmaiseksi kuten oli vielä joku vuosi sitten.

Matkakatosta on asiakkaan huolehdittava viimeisen päälle itse. Kelan sivuilta voi tulostaa kotona tai hakea Kelan toimistosta ns. koontilomakkeen, johon jokainen matkakattoa kartuttava matka tulee merkitä päivämäärineen, reitteineen, kulkuneuvoineen, kilometrimäärineen ja kustannuksineen. Ja palvelun tarjoajan tulee varmistaa ko. kuluerä. Aikaisemmin esimerkiksi sairaalan laboratorio vahvisti käynnin leimalla ja virkailijan nimikirjoituksella.

Laboratoriopalvelut tarjoaa eri liikelaitos. Se on perusteluna sille, että tällä hetkellä tositteeksi pitää tulostaa yksi aanelonen, johon tosin tulevat aivan samat tiedot kuin valmiiseen Kelan lomakkeeseen, leimoineen päivineen. Kuluu siis enemmän aikaa, mustetta ja paperia. Muutoksen järjettömyydestä olimme virkailijan kanssa samaa mieltä. Lukuisten liitteiden tarkistaminen aiheuttaa lisätyötä tietenkin myös Kelassa.

Lisäksi on muistettava hoitaa tämä koontilomake puolivuosittain Kelaan, on matkakatto täynnä tai ei ja alkaa täyttää uutta lomaketta tai kerätä taas niitä liitteitä. Kaikki eivät arjessa selviytymisensä kanssa kipuillessa jaksa koko tätä paperisotaa, jonka sähköisen viestinnän aikana olisi luullut vähenevän. Päinvastoin. Aanelosta pienempää lappusta ei juuri tulosteta, vaikka paperille tulisi vain viisi riviä asiaa. Ei puhettakaan paperipulasta tai säästämisestä. Säästö se olisi pienikin säästö.

16 kommenttia:

  1. No ompas tämä monimutkaisa. Onneksi en ole tuollaisen kanssa joutunut tekemiseen.

    VastaaPoista
  2. Jos leikkiä saa tehdä vakavasta asiasta, niin tuollainen paperisota ja asioiden seuranta ei päästä dementoitumaan. Pitää olla skarppina kaiken aikaa. Mutta toki, harmittaa ja suututtaa tuollainen niitä, jotka siihen ovat joutuneet. Jaksamista ja hyvää syksyä Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Amalia,
    Ehkä se on sitä byrokratiaa. Valitettavasti sairauksia ja niiden seuraamuksia ei voi valita. Niiden kanssa on vain opittava elämään.

    Laila,
    Toki leikkiä saa laskea, mutta hauskaa se se ole. Heikoimmilla hetkillä sosiaalihoitajat ovat olleet neuvomassa ja auttamassa erilaisten lomakkeiden täyttämisessä. Kelallahan on ihan oma sanakirjansa. Jos kiinnostaa, se löytyy kyllä netistä.

    Hyvää syksyä myös Sinulle! Tänään kai se alkoi virallisesti.

    VastaaPoista
  4. Sähköisten palvelujen lisääntyminen on lisännyt paperin kulutustakin varsin huimasti. Samoin standardit, niin hyvä asia kuin ne ovatkin. Junaliputkin on hirmu isoja entiseen verrattuna.

    VastaaPoista
  5. Isopeikko,
    Reseptit samoin ja esimerkkejä löytyisi varmaan muitakin. E-lipuissa on ideaa. Moni vaan tulostaa nekin - varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
  6. Ainakin aikaisemmin myös poleilla yms käynnit tulivat ilmaiseksi, kun katto oli tullut täyteen.
    Ongelmana on se, että ne, jotka näitä kattoja voisivat käyttää hyväksi, eivät suinkaan aina ole siinä kunnossa, että pystyvät nämä paperisodat hoitamaan ja kuittinsa keräämään ja säilyttämään. Miksi juuri se joukko joutuu maksumieheksi. Argh.Olen oikeasti vihainen. Argh.

    VastaaPoista
  7. Hei Liisa!

    Oli erinomaisen mukava juttu lehdessä.
    Nyt on ollut jo kaksi juttua blogisuosikkilistani bloggareista.

    Ensin Mari ja nyt Liisa! =D

    Toivotaan pitkää ja kaunista syksyä, jotta liukkaat pysyvät loitolla.

    VastaaPoista
  8. mm,
    Niin oli, mutta enää sitä seurantakorttia ei ainakaan tässä kaupungissa täytetä. Koneet kuulemma seuraavat. On tuo lappujen kerääminen ja taltioiminen tuskastuttavaa, mutta ei auta. Aina ei vain muista koko asiaa.

    Kirjoitin tästä, koska luulen, etteivät kaikki tähän tukeen oikeutetut edes tiedä koko asiasta.

    VastaaPoista
  9. KooTee,
    Kiitos! Jutun piti ilmestyä jo "kevään korvalla", siksi oli sellainen villatakkikuva näin hellekesänä.

    Yhteistä virtuaalimatkaa meillä on ollutkin jo vuosia. Blogirulla kiertää tuolla kuvablogin puolella.

    Eteenpäin, sanoi mummo...

    VastaaPoista
  10. Kaiken maailman mummot ja papat: liittykää yhteen. ET tuloo!

    Iisi

    VastaaPoista
  11. Liisa, kiitos hyvästä selostuksesta Kelan asiakkaan arkipäivästä. Monella menee sormi suuhun kun joutuu hoitamaan tällaista paperisotaa.

    VastaaPoista
  12. Iisi,
    Mitä tulee mieleen kirjainyhdistelmästä ET?

    ET-lehti. Enemmän tarinoita. ET-elokuva. Elämänkatsomustieto koulussa.

    VastaaPoista
  13. Olivia,
    Hyvä, jos sait selvää. Kelan joka kotiin jaettavan lehden pitäisi mielestäni olla selkokielinen, mutta joka alalla tuntuu olevan oma kapulakielensä. Hassuja sanoja ovat nuo -katotkin.

    Iisille vielä:
    E.T. oli se ihana elokuva. Pisteet ovat tärkeitä nykyään. Ei kulje sähköpostit oikein, jos piste puuttuu tai on väärässä paikassa.

    VastaaPoista
  14. Hei Liisa,
    mukava juttu ET:ssä.
    Olen jo aikaisemmin lukenut blogiasi ja pitänyt siitä, nyt liityin "virallisesti"
    lukijajoukkoosi.
    Kaunista ja mukavaa syksyä sinulle!

    VastaaPoista
  15. Hyvä Liisa!!! ...Ja Liisan mies :-D

    KooTee skannasi jutun mullekin, kun eivät ET lehdessä antaneet sitä netissä lukea... *mur mur*

    VastaaPoista
  16. Rosina,
    Kiitos. Ja tervetuloa. Juuri mietin, tuleeko ruskasta kaunis, kun kesä oli niin kuiva.

    Kaunista syksyä myös Sinulle!

    Mari,
    Kiitos. Olipa KooTee ystävällinen ja avulias kuten aina. Koko KKK-kerho merkitsee todella paljon.

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!