Paahtava aurinko laajentaa peltikaton päiväsaikaaan, kun taas viilenevä ilta napsuttelee sen takaisin oikeaan kokoonsa. Kaappien ja komeroiden ikävästi narisevat saranat kaipaavat voitelua. Huippuimuri hyrisee omaa lauluaan eri tempossa riippuen mihin asentoon sen nappulat on asetettu. Kelloja nakuttaa eri tahtiin oikeastaan useampi kuin tarpeen.
On edelleen kuuma. Tuuletusikkunat on jätetty raolleen. Silloin tällöin ulkoa kantautuu vaimeaa puheääntä. Joku ulkoiluttaa vielä koiraansa. Se äännähtää. Linnut livertävät. Alakerran telkkariin on laitettu ajastin, jotta se ei jäisi yöksi valmiustilaan. Tosin se joskus katkaisee kiinnostavan elokuvan. Jos TV on valmiiksi kiinni ennen virran katkeamista, napsaus kuuluu tavallista voimakkaammin valmiissa hiljaisuudessa. Jääkaappi ja pakastin kommunikoivat myös. Joskus on seinältä tipahtanut oudosti suhahtaen sinitarralla kiinnitetty lasten piirros. Sinitarra, teippi, jopa naulat väsyvät.
Juna-ja autoliikenteen melun kuulee ehdottomasti, samoin korviin kiirivät moottoriveneiden kiihdytykset ja jarrutukset ja myös rantautuvan soutuveneen airojen kolahdukset.
Kuuntelin itsekseni asuntomme ääniä eräänä iltana, kun valvoin pienten unta. He nukahtivat eri aikaan. Jokaiselle kysymälleen äänelle löytyi selitys. Viimeisen valvojan kanssa oli rattoisa kuiskailla tärkeitä asioita. Lopulta havahduin pienimmäisen nukkujan unipesän vierestä luultavasti omaan kuorsaukseeni. Kömmin omaan sänkyyni ja kohta kuului oven kolahdus ja saatoin rauhassa nukahtaa.
Käpälämäen äkkinäinen hiljaisuus oli aikoinaan täynnä uusia erilaisia ääniä. Hiljaisuus aluksi täytti pään. Nukkumaan mennessä sähkötön huusholli alkoi sekin äännellä. Piti mennä ulkoportaille asti joskus kuuntelemaan erilaisia ääniä. Lasten lailla kyselimme: Kuulitko? Ajoiko auto pihaan? Ihan kuin joku kävelisi yläkerrassa? jne
Tänä aamuna heräsin tavanomaiseen aikaan, mutta jostakin käsittämättömästä syystä radion ääneen. Se ei ollut illalla jäänyt auki. Radio on jo vanha, sen manuaalista ei ole tietoa, joten kaikki toiminnot hoituvat summamutikassa. Niinpä sitten tämän yhden ainoan kerran jäi herätys päälle vahingossa. Radion kello ei ollut oikeassa ajassa. Onneksi tahaton herätys osui siitä huolimatta siedettävään aikaan. Oli aika herätä. Aamuviileään (varjossa 24 astetta).
Hienosti kuvasit hiljaisuutta täynnä ääniä.
VastaaPoistaSama ilmenee myös ulkona, kun asettaudun pitkäkseni puskien kätköissä piilottelevalle nahkasohvalle. Suljen vielä silmäni ja kohta korvani herkistyvät: ne muuttuvat eläimen liikkuviksi hörökorviksi ja poimivat kaikkein pienimmätkin äänet.
Kuiva lehti putoaa heinikkoon, lintu korjaa oksalla asentoaan, itikka surraa, mehna pörrää, aurinko napsuttelee peltikattoa, nuori haapa ääntelee muka vilun väreisenä...
Äkkiä läheisen valtatien liikenteen jyry tunkeutuu kaiken pienen läpi. Siellä se on ollut koko ajan, mutta kuulolta pois suljettuna.
Laitan korvat kiinni, nousen, menen sisälle ja avaan teeveen.
Laitan äänen pois päältä, sillä korvani ovat yhä liian herkät.
Iisi
Iisi,
VastaaPoistaMinulla meni aika kauan ennen kuin eläkkeelle jouduttuani pääni tyhjeni hiljaisuuteen. Saan kyllä vieläkin heti ajatuksissani takaisin ison koulun äänet. Silloin en koskaan avannut radiota kotiin tullessa. Äänten muistijälkiä kertyi päivän mittaan liikaakin.
Valikoiva kuulo on hyvä taito. Tuosta aamuherätyksestä sen verran, että vahingossa herätyskavavaksi oli näpelöitynyt Radio Dei ja siellä on tänä viikonloppuna koko ajan eräänlaisia herätyskokouksia. Se teki sattumuksesta vielä erikoisemman.
Mikäpä osuvampi herätys kuin herätysjuhlien veisuu.
VastaaPoistaEi tosin minua virkistäisi yhtään, päinvastoin: kuolemalla herkutellaan heti aamusta ja synnin tunnossa piehtaroidaan kuin uneton Seatlessa.
Iisi
Valikoiva kuulo on kyllä lahja, mutta osittain sen oppiikin. Entinen mylläri heräsi, kun mylly lakkasi pyörimästä. Puijonkadulla asuin liikennevalojen kohdalla ja kun autot ja moottoripyörät ampaisivat liikkeelle, niin ajattelin joskus vaikka mitä...
VastaaPoistaHiljaisuus on luonnon ääniä. Tai ainakin se koetaan hiljaisuudeksi. Mukavassa järjestyksessä ovat nämä sanasi :)
VastaaPoistaa-kh,
VastaaPoistaTuttujen äänten puuttuminen "huutaa" meökein samalla tavalla kuin "tutun" ihmisen puuttuminen seurasta, johon hän on aina kuulunut.
Isopeikko,
Kiitos. Luonnon hiljaisuus on hetkittäistä. Tässä ihan äsken esimerkiksi juuri ennen rajua ukonilmaa. Se hetki kun linnut vaikenevat ja tuuli ei vielä suhise puissa.