Kevätjuhlakeli oli melko kolea. Tuon tuostakin ropisi rakeita ja tempova tuuli riepoi vasta kukoistamaan alkanutta valkosyreeniä niin, että pahaa teki. Lippu kiertyi ja liimautui hetkiksi salkoon kiinni kuivuakseen taas uuteen lepatukseen.Yritin palautella mieleen menneitä ja olleita lukemattomia kevätjuhlia enkä muista eilisen kaltaista säätä. Nuoria ei tietenkään palella niin helposti, joten tyttöjen henkäyksen ohuet juhlavaatteet saattoivat riittääkin. Koska selkä ei antanut lupaa lähteä juhliin, olin vain ajatuksin mukana ja sonnustauduin kävelylenkille kevyttoppa-asuun ja yritin samalla tiirailla lähistöltä jotakin kuvattavaa. Kukat olivat puoliksi kiinni, ötökät tipotiessään, linnunlaulua ei tuulenkohinalta erottanut, vaahtopäät huuhtelivat kaislojen valloittamaa laituria. Jouduin lopulta pitämään raesadetta harakanpesäpuun alla.
Mietin myös, missä mahtaakaan olla kansallispukuni, jonka aikoinaan tein äidin avustamana kevätjuhlavaatteeksi. Se oli kätevä juhlavaate. Ei tarvinnut lähteä vaateostoksille keväisin. Esiliinan ja puseron silitys riitti. Ainoa hankaluus oli, että asu oli yleensä liian kuuma. Eilen ei olisi ollut. Onkohan aika ajanut kansallispukujen ohi? Jossakin kirppisohjelmassa olen nähnyt, miten kansallispukujen kirjottuja osia kierrätetään puseroiden tai mekkojen koristeina. Kai niin voi tehdä, jos osat ovat eksyneet toisistaan.
Minulla ei ole mitään elämän mottoa, mietelausetta annettavaksi onniteltaville. Elämä on. Monenlaista. Erilaista. Anna elämän yllättää. Se tekee sen joka tapauksessa. Ruusun sijasta ojennan niittykellukan. Jo viime kesänä ihmettelin sen erikoista väriä.
Anteeksi, kuva on jäänyt pienentämättä. :)
VastaaPoistaMiellä on ollut ihan kaunis ja aika lämminkin päivä. Minäkin otein itselleni Niittykellukan, kun se on niin kaunis. Kiitos.
VastaaPoistaOle hyvä, Amalia! Lämpenee täälläkin, kunhan ei mene tuuliselle rannalle.
VastaaPoistaKyllä kansallispukuja vielä käytetään ja hankitaan. Eräs ystäväni teki kansalaisopiston kurssilla itselleen kansallispuvun kaikkine lisukkeineen. Siitä on pari vuotta aikaa ja monenlaisissa juhlissa hän on pukuaan pitänyt iloiten Sinun laillasi, että aina on kaunis ja arvokas puku juhlaan. Ei sentään hautajaisasuksi.
VastaaPoistaTuo niittykellukka on erikoisen värinen. Eivätkös ne yleensä ole aivan vaaleita, korkeintaan vivahtaen punertavaan?
Laila,
VastaaPoistaKukka taitaa olla jokin muu kellukkalajike. Sellaisiakin yksilöitä, joissa on kerrottu keltainen kukka, löytyy tästä läheltä. Tämä on viimekesäinen löytö.