19. toukokuuta 2010

Parviäly


Lintu-, hyönteis- tai kalaparvia seuratessa kiinnittyy huomio niiden sulavaan plastiseen liikkumiseen. Miten ihmeessä erilliset yksilöt äkkäävät heti oikean suunnan, vauhdin ja päämäärän. En tietenkään ole perehtynyt kylliksi biologiaan sen kummemmin kuin seuraamalla vaikkapa kekomuurahaisten päämäärätietoitoista taivallusta tiettyä polkua yli esteiden. Keväällä katselin kaukaa naurulokkien syöksyilyä, aiemmin tilhien tanssia. Kohta ovat vuorossa ropakoissa siinneet, pistävätkin, öttiäiset, jotka tulevat esittämään performanssiaan ilta-auringon valossa.

Otsikon asiasana tuli mieleeni, kun näin äsken televisiosta lammaslauman. Joku päivä sitten näin mehiläisparven, joka oli leimautunut hoitajaansa niin, että kulki tämän mukana ikäänkuin "turkkina". Siinä yhteydessä korviini tarttui ensimmäisen kerran sana ´parviäly´. En arvannut, saati tiennyt, että kyseessä onkin sosiaalisen median sanastoon kuuluva termi.

Monella koulunsa aloittavalla on ensi syksynä luokissaan tietokoneet ja älytaulut. Ennen meillä oli vain vihreäksi maalattu liitutaulu, karttakeppi, opetustauluja, kynä, pyyhekumi, aapinen ja laskuoppi. Kahdenistuttavat pulpetit, joissa oli kynälle ja mustepullolle huolella suunnitellut paikat. Pulpetin naarmuista ja koloista piirrettin voipaperiin kuvat, joista sitten näki, oliko kunnan omaisuutta kouluvuoden aikana tärvelty. Käsityötunnilla opettaja näytti puolimetrisillä puikoilla sentin paksuisesta langasta, miten neulominen, jota kotonani kutomiseksi sanottiin, tapahtui. Joskus harvoin kuuntelimme kovaäänisestä Kouluradion ohjelmia tai katsottiin sen ajan eläviä kuvia l. rainoja.

Minun piti lähteä aamukävelylle katsomaan piisamia, kirjoittaa jokunen sana Sofi Oksasen romaanista Puhdistus, jonka luin melkein yhdeltä istumalta, mutta satuin vilkaisemaan Tuijan postauksen ja se muutti suunnitelmat. En ole siis muita laumaeläimiä kummempi.


PS.
Termillä parviäly (ruotsiksi
svärmintelligens, englanniksi swarm intelligence ja lähivastine hive mind) viitataan toisinaan kollektiiviseen älykkyyteen, toisinaan siitä hiukan poikkeavaan käsitteeseen.

Termiä ja sen erikielisiä vastineita on käytetty alun perin puhuttaessa esimerkiksi hyönteisyhdyskuntien käyttäytymisestä, ja tästä yhteydestä niiden käyttö on levinnyt erityisesti tekoälytutkimuksen piiriin.
 Collective intelligence ( Slideshare)

11 kommenttia:

  1. Kävin kuitenkin bongaamassa piisameita. Ensimmäisen kerran suostuivat tulemaan ulos kaislikosta.

    VastaaPoista
  2. Uusi sana, pitääkin lähteä tutustumaan tarkemmin ..laumasielu, parviäly.. onko massamieli jo keksitty (no nyt on ainakin), olen samaa mieltä, piisamien polskintaa ei kannata unohtaa.

    VastaaPoista
  3. Tosiaan soisin, että tämä parviäly jäisi merkitsemään vain mehiläisiä ja lintuja ja ehkä Parviaisia. Potentiaalinen on melkein unohtunut ja tunneälyäkään ei enää hoeta alvariinsa. Globaalinen pitää vielä pintansa, mutta että vielä tuollainenkin roskasana kuin parviäly. Phyi fan!

    VastaaPoista
  4. ps. Mukava kuva joukosta, jossa on kaksi alkiota, mutta ovatko ne sittenkään parvi, vaan vain kaksi alkiota kaiken maailman heinäsorsien suuressa joukossa.

    VastaaPoista
  5. Sirokko,
    Sosiaalinen media, joka siis on vain ihmisiä blogiensa, naamakirjan, twitterin ja mitä niitä onkaan, takana, ottaa sanansa englannin kielestä. Niitä sitten yritetään suomentaa paremmalla ja huonommalla menestyksellä. Tai otetaan valmiita termejä uuteen käyttöön. Siksi kai tarvitaan tuokin uusi sanakirja.

    Piisamit ovat seurannassa. :)

    VastaaPoista
  6. a-kh,
    Sitähän minäkin toivon. Näiden uusmerkitysten kanssa olen ihan pihalla. Eläinmaailman kollektiivinen älykkyys on varmaankin totta, mutta miten lienee ihmismaailmassa.

    Kahta (piisamia!) ei kai voi joukoksi määrittää. SS:ssa oli jo uutinen keskustaan eksyneestä sorsapoikueesta. Suunnitelmissa olisi käynti Väinölän niemellä tsekkaamassa uikkuja.

    VastaaPoista
  7. Jaa... Heinäsorsat olivatkin piisameja. No, mikäs siinä...

    VastaaPoista
  8. Tarinasi kirvoittivat paljon muistoja omasta lapsuudesta mustepulloa myöten. : )

    Tuo kuvaamasi mehiläisparvi seuraamassa turkkina hoitajaansa sai kyllä hiukan hätkähtämään. Isäni hoiti mehiläisiä ja turkin tavoin hoitajaansa seuraavat mehiläiset mieltäisin kokemuksieni perusteella niiden kiukkuun siitä, että hoitaja on esim. tyhjentänyt syksyllä pesiä hunajakehistä. Tai kenties hän on pudottanut parven puusta kiinniottolaatikkoon ehtimättä sulkea laatikon kantta riittävän nopeasti. Turkin tavoin kiukkuiset mehiläiset siis syöksyvät kostomielessä hätyyttämään "pahantekijää".
    Olikohan ohjelma suomalainen, vaiko ulkomailta?

    VastaaPoista
  9. a-kh,
    Sorsat eivät ole juuri näyttäytyneet vähään aikaan.


    Laila,
    Ulkomainen oli. Eikä ollut kyse kiukusta, koska kyseisellä herralla ei hyönteisten peitossa ollut mitään hätää, vaan hän käveli rauhallisesti kadulla. Muiden ilmeet olivat kyllä lähinnä kaunistuneet ja kaikki väistivät. Tällä miehellä ei ollut kasvoillakaan mitään suojaa, vaan hyönteiset kävelivät paljaalla iholla.

    Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. :)

    VastaaPoista
  10. On kyllä! Olisikohan tuo mies sivellyt itsensä hunajavedellä ja hyönteiset siksi häntä niin "rakastivat"? Tai olisko hänellä ollut kuningatar taskussaan ja kuhnurit lemmenkipeinä sitä kärkkyivät! Kuhnurithan ovat koirapuolisia mehiläisiä, jotka eivät voi pistää, koska niillä ei ole pistintä.
    Olisi oma isäni tätä tarinaa kovasti hämmästellyt, jos vielä eläisi.

    VastaaPoista
  11. Laila,
    En ole nyt varma asiasta, mutta ehkä kyse oli synteettisten feronomien kokeilusta. Sillä ko. ilmiö selittyisi.

    Heleää helluntaita!

    VastaaPoista

Kommentoi sinäkin!