Tulin harrastettua testimatkailua julkisilla liikennevälineillä viime viikolla. Automatkat olivat aiemmin tehneet hallaa selälle, joten piti kokeilla junailla etelän reissu. Matkatavaroita oli hyvin vähän. Hyvä että edes välttämättömät. Varasimme paikat Pendolinoon. Istuimme selkä menosuuntaan Kouvolaan saakka. Kirkkaalla säällä luotijunamainen vauhti esti maisemien katselun. Piti keskittyä muuhun. Sen verran maisemista sai selvää, että Intian puuvillapellot tulivat mieleeni. Pumpulia puissa ja pensaissa. Itse vaunu muistutti lentokonetta. Olisikin ollut alla ilmatyynyt tasoittamassa menoa. Pendolino oli vain vajaan vartin myöhässä aikataulustaan. Perillä hämmästytti lumen valtava määrä.Toisena päivänä testasimme paikallisjunassa matkustamista. Piti osata aakkoset, että osasi mennä oikeaan junaan ja siinäkin olla tarkkana, että menee istumaan lipunmyyntivaunuun. Matka oli sen verran lyhyt, ettei herra konduktööri ehtinyt tulla myymään meille niitä lippuja. Edellisen kerran olen matkustanut liputta neljäkymmentä vuotta sitten ratikassa Leningradissa pari pysäkinväliä.
Tulomatkaa varten ostettiin e-liput kännykkään. Niitä ostettaessa kävi ilmi, ettei yhteen matkapuhelimeen saanut kuin yhden lipun. Tilasimme toisen toiseen. Arvattavasti siinä kävi niin, että minun lippuni oli vaunussa 5 ja mieheni lippu vaunussa 1. Menimme kuitenkin samaan hyttiin. Istuin varatulle paikalle, mutta paikan ostanut henkilö siirtyi ystävällisesti viereiseen hyttiin. Tämä juna oli InterCity-juna Business-luokkineen.
Kouvolassa junaan nousi turisteja itänaapurista. Koska kuulutukset olivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, em. matkustajat seurasivat vain kelloa ja jäivät sen mukaan pois junasta Suonenjoella. Juna oli reilut puoli tuntia myöhässä. Onneksi konduktööri korjasi porukan takaisin junaan. Mielestäni ainakin näille itäisille linjoille juniin kannattaisi laittaa myös venäjänkieliset kuulutukset. Se ei paljon maksaisi. Tämäkin ryhmä matkusti siellä Business-luokassa. Saisivat vastinetta rahoilleen, jotka VR:lle kyllä näyttävät kelpaavan. Ja VR tarvitsisi niitä kipeästi, koska talvisten myöhästelyjen takia se on joutunut maksamaan niin paljon korvauksia matkustajille, ettei suostu edes ilmoittamaan niihin käytettyjen eurojen määrää.
Sinä päivänä kun juna törmäsi Helsingin rautatieasemalla hotellin seinään, olin lähijunassa tulossa Helsinkiin: matka kesti tavanomaisen 20 minuutin sijasta puolitoista tuntia. Poikani odotti kuitenkin kärsivällisesti asemalla. No, eivät junat joka päivä törmäile seiniin mutta tänä vuonna silti myöhästyvät usein syystä jos toisesta. Mikäs minulla, eläkeläisellä, iskuskella junassa (jos ei ole tapaamista) ja odottaa milloin matka jatkuu, mutta jos kävisin töissä, saattaisi tulla hiki otsalle.
VastaaPoistaPendolino mielestäni huojahtelee. Jos voin, valitsen InterCityn - kuten tulevana viikonloppuna Kuopion matkalle.
En uskalla sanoa mielipidettäni tuosta venäjänkielestä, se on niin negatiivinen. Sen verran kuitenkin sano, että eipä suomenkieltä kuule missään ulkomailla. Vaikka oishan se toki ollut väärin jos he jossain huisin nevadassa oisvat jääneet pois. en mä nyt kuitenkaan niin ikävä ihminen ole, vaikka aika ikävä ollenkin.
VastaaPoistaOlihan sekin aikaa, kun juna vislas just pois Kouvolasta. Uskokaa tai älkää, mutta olen joskus höyryveturikaudella matkustanut joulun alla kalakukossa seisten Helsingistä Kuopioon. Minulla oli lähtiessä vähän penkinkulmaa, mutta sitten ehdotin yhdelle heiveröisen näköiselle papalle, että istuisimme vuorotellen. Lopun matkaa sitten seisoinkin. Perillä uudet kenkäni olivat päältä riekaleina, kun solttupojat kulkivat junan käytävällä edestakaisin raudoitetuilla saappaillaan.
VastaaPoistaLastu,
VastaaPoistaTuo törmäys oli kyllä erikoinen tapahtuma. Ikävä onnettomuus. Myöhästely tietenkin kiusaa eniten niitä, joilla on junanvaihtoja tai ehdittävä vaikka jollekin lennolle.
Minäkin tein saman havainnon. Pendolino keinahtelee ikävästi, minkä pitäisi olla hyvä ominaisuus. Odotin enemmän, koska matkustin ensimmäistä kertaa nopeimmalla junalla. Pisteet menvät minultakin InterCitylle. Ehkä monet mutkin tekevät niin, koska Pendolinossa oli paljon tilaa, InterCity melko täysi. Tietenkin päivätkin ovat erilaisia.
Toivottavasti asuntoasianne etenee.
Amalia,
Et sinä ole ikävä ihminen. :) Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Olen sen verran vähän matkustanut, että olen kuulopuheiden varassa tuossa asiassa.
Ainakin niihin paikkoihin, joihin venäläiset tuovat paljon rahaa, siis kylpylöihimme, on jo ilmaantunut myös venäjänkieliset opasteet.
a-kh,
Tuollaiset ajat kävivät myös minun mielessäni, kun näki niitä eläkkeelle asetettuja vanhoja höyryvetureita asemilla. Ei ollut pakko ostaa paikkalippuja, junaan noustiin vaikka se oli aivan täynnä ja sitten seisottiin. Kalakukosta ei ole kokemusta, koska nuorena kuljin Tampereen kautta. Ei ollut vielä kotoutettuja eikä kotouttamattomia vieraiden kielen puhujia.
Puupenkit, verkkohyllyt ja ne sotapojat, joita katselin aikani kuluksi. Lippu oli sellainen ruskeanharmaa pieni pahvinpalanen, joka tarkistettiin useammin kuin kerran matkan aikana. Konduktöörin työ luisti nopeammin kuin nyt, koska ei tarvinnut kovassa vauhdissa keinahtelevassa junassa yrittää naputella viitenumeroita johonkin lukijaan...
Junassa matkustaminen on mukavaa, paitsi silloin, jos junaan tulee vikaa ja se joutuu seisoskelemaan jossain radan varressa. Pendoliinoilla on hiukkasen huono maine, InterCitylla ehtii kenties nopeammin perille.
VastaaPoistaOlemme suunnitelleet viisivuotiaan lapsenlapsemme kanssa yhteistä junamatkaa. Hän on matkustanut bussissa, laivassa ja lentokoneessa, mutta juna on vielä kokematta. Nykyään pikkuväelle on uusimmissa junissa vaikka mitä kivaa. Kesällä taitaa olla mukavampaa matkustaa, vaikka eivät junat enää ole talvellakaan kylmiä, kuten ennen vanhaan. 40 vuotta sitten oli talvisen junamatkan jälkeen melkein hileessä, jos ei varannut ylleen hyvin lämpöisiä vaatteita.
Laila,
VastaaPoistaPendolinon piti olla se nopein, mutta se kai on herkin vioille.
Kesällä vamaankin hauskempi lapsen kanssa. Maisematkin ovat vaihtelevampia, nyt oli yhtä ja samaa valkoista lunta läpi puolen Suomen.