Ensiksi, sydämellinen kiitos Ellinooralle oheisesta tunnustuksesta. Mielessä käväisi lämmin ailahdus, kun sen sain. Bloggaaminen on minulle oikeastaan yksi kivunhallintakeino toisten joukossa. Tällainen tunnustus yllättää ja hämmentää. Sykkiköön tuo sydän tuossa nyt vuorostaan jokaiselle lukijalle!-----
Ja sitten niitä tunnustuksia. Aiemmin mainitsemani shaktimatto on mielenkiintoinen. Kaikki haluavat kokeilla, voiko sen päällä todellakin levätä. Saatikka seisoa. Ja tietenkin, miten se vaikuttaa. Itse olen jo rohjennut kokeilla "kivunsiirtoa" lepäämällä sen päällä ilman rihman kiertämää. Yritän kuitenkin pysyä kohtuudessa. Se kyllä paljastaa selvästi, missä pahimmat jumit ovat, ja laittaa pintaverenkierron taatusti liikkeelle. Ei siitä ainakaan haittaa ole, mikäli ei ole iho-ongelmia.
Ikikipuinen on helposti höynäytettävä(kin). Ja vain itse tietää, mikä auttaa ja mikä ei. Siksi reseptejä kirjoitetaan herkästi ja sitten on vain itse titrattava sopiva yhdistelmä, jolla ja jotta pärjää. On kylmägeeliä, vanhanajan kamferivoidetta, mobilatia, kipukoukkua ja piikkimattoa. Ellei liike, hieronta ja em. aineet auta, on tartuttava pilleripurkkiin. Tarvittaessa. Ja toivoa, että ne auttaisivat edes hiukan.
Onneksi fysioterapeuttini ovat huumori-ihmisiä ja saavat minut näkemään tämän "Projektina keho"-ohjelmani naurattavat piirteet. Työkyvytön ihminen on työkyvytön. Siitä en pääse mihinkään. Jos olisin terve, olisin vielä työelämässä. Jatkuva kehonhuolto saattaa kuullostaa hienolta jutulta, mutta kun se on täysipäiväistä hommaa, siitä on välillä leikki kaukana. Siihen väsyy. Siksi telkkarin eliksiirit ja lifestyle-ohjelmat eivät oikein viehätä. Ja oletteko huomanneet, miten monta sairaalasarjaa eri kanavilla pyöriikään?
Kyllä minä Housea katselin aina silloin tällöin. Ja nyt olen muutaman kerran osunut telkkarin ääreen, kun jo radiosta tuttu maalaislääkäri Tapani Kiminkinen kertoo työstään. Siinä ohjelmassa minua viehättää eniten kai se tuttu murre.
*Projektina keho* - toden totta: eipä oikein innosta nämä sinänsä ties miten hyvää tarkoittavat itsenhuolto-ohjelmat. Joka yrittää pärjätä kremppojensa kanssa saa siitä riittävästi projektia. Sairaalasarjoista puheen ollen, katson mieluiten Greyn anatomiaa, siinä on jokin semmoinen tuoreempi ote, kun on mukana monia ihmisten välisiä suhteita ja syvin juonne päähenkilön kasvu ylivertaisen äidin tyttären riittämättömyyden tunteista omaksi persoonaksi. Teho-osasto on jumittunut, siitä ovat lähteneet kaikki kiinnostavat näyttelijät hahmoineen ja tarinoista puuttuu huumori. Pitääpä katsastaa Kiiminkinen!
VastaaPoista- PS. Kiva että huomasit, olisi varmaan ollut fiksua minulta laittaa kommenttilootaan viestikin, mutta se jäi.
Jos se kipumatto edistää pintaverenkiertoa, niin onhan sekin jo hyvä asia. Ehkäpä aikaa myöten auttaa enemmänkin. Eihän mikään hoito ihan heti tehoa.
VastaaPoistaAi, teilläkin näkyy House. "Toi-Yks katselee sitä, kun minä muljaan blogilla. Hyvää sunnuntaita!
Tuttuja ajatuksia.
VastaaPoistaSain sattumalta pariksi päiväksi lainaan shakti-maton. Ensin sattuu, sitten ei tunnu miltään, kunnes tulee suloinen lämpö. Puoli tuntia se vaatii minulla toimiakseen. Paljaalla iholla en ole uskaltanut koittaa.
Helpottavia!
Elinoora,
VastaaPoistaGreyn anatomiaa en ole katsonut, Teho-osastosta olen kanssasi samaa mieltä. Yleensäkin television katseluni on melko vähäistä, koska sopivaista istuinta ei ole eikä selkämokoma anna kohottaa vuodettakaan puoli-istuvaan asentoon.
Utukka,
Nyt on House tauolla. Sympatiseerasin tohtoria senkin takia, koska hänellä on se raastava kipu.
Hyvää sunnuntaita myös sinulle!
Haavetar,
Puolta tuntia en ole vielä uskaltanut matolla olla. 10-15 minuuttia kerrallaan. Yölläkin, kun herään.
Siirtymävaatekappaleena saattasi Turhapuro-tyylinen paita olla hyvä.
Kuulin juuri radiosta, että kiuruja olisi jo nähty. Kevättäkö jo? Uskomatonta. Leppoisaa sunnuntaita sinulle myös!