Liisa "ihmemaassa"

Olimme eilen muuttoapureina. Lapsiperheen muuttoa helpottaa, ( jos sillä tarkoitetaan muuton nopeutumista) jos lapset saavat muuta puuhaa. Eilisaamun kirkas aurinko lupasi meille leppoisaa ulkoilmaretkeä. Ja tehtiinhän se, mutta kovin leppoisaa siitä ei saatu.

Ensin kävimme porukalla hakemassa kotiin unohtuneen lompakon ja eväsrepun eväineen. Tsau-koira otettiin (kyllä, otettiin sanan varsinaisessa merkityksessä) myös mukaan. Lapsia oli kaksi, kelkkoja yksi ja koiria yksi. Sovittelimme kaikki yhdistelmät. Vuorotellen. Pelkäsimme, että koiruli saattaisi karata tottumattomilta. Koira ei ollut tottunut meihin emmekä me koiraan. Toisaalta taas, pienempi ei olisi lähtenyt koko eväsretkelle ilman koiraa. Joten mukaan vain. Eväiden syöntiä koira seurasi toki silmä tarkkana ja kuono pystyssä. Muuten koko ajan Tsaun suunta näytti olevan voimallisesti omistajiensa tykö. Tuulta pidimme rannan uimakopissa. Seuraavaksi alkoi palella varpaita.

Huonoselkäisenä sain lähteä uuteen kotiin laittamaan perunoita kiehumaan. Nuorempi tahtoi mukaan, vanhempi halusi olla vanhassa kodissa. Siinä se olikin tenkkapoo. Karjalanpaistin ihana tuoksu tervehti ovelta, joten uuni ainakin toimi. Mutta hella ei ollutkaan hella, vaan jotakin aivan muuta. En nyt muista nimeä enkä viitsi guuglata. Joku taso, jonka käyttöohjetta tavasin, jotta löysin miten ja mille paikalla ja teholle mustalle kiiltävälle alustalle ihan tavallisen perunakattilan osaisi laittaa. Muutama puhelukin piti ottaa. Varmuuden vuoksi.

Seisoin pitkään uushellan vieressä ja ihmettelin, miksi se koko ajan vaihtaa väriä. Kokeilin sormella, kuumeneeko kattila. Siinä oli sentään perunoita kymmenelle hengelle. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tunsin olevani relikti viime vuosituhannelta, mikä pitää kyllä tavallaan paikkansakin. Miten kaikki kodinkoneet ovat muuttuneet niin monihipaisukytkinkäyttöisiksi? Kai se on hyvä niin. Mieheni sai muuten korjatuksi oman ikivanhan liesituulettimemme valon. Mutta alakerran televisio pimenee kuun loppuessa. Se on aikansa elänyt ja joutaa kierrätettäväksi.

PS. Onnea uuteen kotiin!
PPS. Lisäsin sivupalkkiin IVAN.RU-linkin, jossa on upeita kuvia Moskovasta.