Suunnitelmia

Huomisen ohjelmaa ja aterioita mietin. Normaalit aamupuurot tietysti ja lounas lasten mieleen. Mutta välipalaksi vaikka pannukakkua ja mansikkahilloa. Mahdolliselle eväsretkelle lähilaavulle mehua ja nuotiomakkaraa, ellei sada. Uimarantakeliksi sää ei todennäköisesti käänny.

Korttelimuseo kaikkine vanhoine työverstaineen saattaisi olla kiinnostava juttu. Onneksi löytyi se iso kenkälaatikollinen niitä pikkupikkulegoja. Paperia ja väriliituja ja vesivärejä on aina varastossa. Tilkkuja, nappeja, pitsinpätkiä. Niistä voisi saada jotakin aikaan. Huominen näyttää.

Ja ne ihanat smurffit, joiden vuoksi Onni, 4v, sisarensa Iidan, 2v, kanssa on valmis aikuisena tulemaan asumaan nimenomaan tähän asuntoon. Onni kyseli kerran isältään, milloin heistä, siis isästä ja äidistä, tulee mummu ja vaari. Isä vastasi asiallisesti, että sitten kun Onnista tulee isä. Tuohon pieni, toki omasta mielestään jo iso poika (koska ison ja pienen raja on tuo 4 vuotta) tuumasi, että sitten hänellä on pitkä parta. Vieressä pikkusisko oli heti leikissä mukana ja sanoi saavansa sitten käyttää huulipunaa. Siinähän ne ovat: isän ja äidin tunnusmerkit. :)

Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa tuntui eilen olevan mielenkiintoisin kirja. Noora, 6v, ihmetteli, miten sinä mummu olet näitä kaikkia töitä tehnyt. No, en sentään kaikkia. Oli siellä minullekin outoja ja uusia sanoja. Piti esitellä leikkilampaalla keritsemistä, selittää orressa säilytettävien reikäleipien tekotapa, rukiinkorjuu sirppiä käyttäen, kuhilaat ja jopa riihenpuinti varstoja käyttäen. Ehti siinä käydä mielessä, että taidan alkaa olla historiaa itsekin. Kyseinen kirja tulee pienten yövieraiden mukana illalla tänne, ellei mieli ole yön aikana muuttunut. Noora pääsee nukkumaan yläsänkyyn ja Oskari, 4v, alasänkyyn, joka on maja.