Dashboardista ohjausnäkymä!

On tämä virtuaalimaailma oma lajinsa. Ykskaks Bloggerin (eikös senkin olisi pitänyt kääntyä suomeksi) termistö näkyykin olevan suomea. Häkellyttävää. Koska olen niin kauan käyttänyt tätä Bloggeria, muutosvastarintani on suuri.

Luo. Valvo kommentteja. Tallenna luonnos. Näytä kaikki. Kohtalainen kuvakoko. Ei mitään.

Höh! Eikä minulta ole kysytty mitään. On kuin olisi kylässä, ei kotona ollenkaan. Todennäköisesti täällä Blogistaniassa tapahtuu paljon muutakin minulta salattua.

Koska minulla ei ole kuumetta ja ulkona näytti lämpimältä, päätin käväistä hiukan ulkona. Metsä näyttää jo lumettomalta, mutta jää pitää pintansa. En minä rantaan olisi mennyt, ellen olisi havainnut polulla istuvaa maaston väristä kissaa. Lumen aikaan tassunjälkiä on näkynyt paljonkin, ja nyt sitten näin itse tekijän. Kissalla oli valjaat ja se näytti hiukan vierastavan minua sauvoineni ja kameroineni. Se istui kuitenkin hetken poseeraten. Lähti kohta hiipimistyylillä minua kohti ja ohitti liukkaasti oikealta niin, että viimeiseen kuvaan jäi vain kissan häntä. Hyvin hoidetun näköinen kissa, mutta miksi se oli irrallaan.

Samalla kiersin talon ja totesin, että taas tehdään yhteen asuntoon keittiöremonttia. Remonttireiskat eivät jaksaneet kiertää porteista, vaan hyppivät suoraan aidan ja pensasaidan yli. Mikäs siinä. Terveillä jaloilla. Lämpimimmillä paikoilla krookukset ja sinililjat kukoistivat. Oman pihan sinivuokot odottavat lämpimäksi luvattua viikonloppua. Nuppuja on. Ja ehkä olisi jo aika rapsia vuorenkilven rikkoontuneet lehdet irti ja nyppiä kuivat lehdet sammalleimupenkin päältä. Vaan ei ole minusta rapsijaksi eikä nyppijäksi. Annanpa olla ja lämpöaallon tulla.

Itselleni ja ehkä joillekin toisillekin iloksi lisään vielä salaperäisen linkin YouTubeen. Jos et sattunut näkemään.