Kylmä katseesi jäädyttää
viimeisen pisaran
arvotusta onnesta.
Tuokiossa mennyt
selittää itsensä.
Suihkukoneet
lohkovat minun
seitsemännen taivaani.
Lähdin liian äkkiä
ja nyt paleltaa.
Eikä ole paikkaa
menne menisin.
Onneksi löydän
siniset lapaset takin taskusta.
Sydäntäni ne eivät lämmitä.
Olisinpa ottanut ne punaiset.
------
Runotorstaille aiheena sininen.
Menisitkö punaiseen?
VastaaPoistaSiniset lapaset jäähdyttävät...
VastaaPoistaToiseen käteen sininen ja toiseen punainen, voisiko silloin voi säätää omaa tilaansa? Kuin vesihanaa.
Siniset sukat, punaiset lapaset.
VastaaPoistaTuo loppu oli kyllä hymyilyttävä. Ehkäpä punaiset lapaset lämmittävät sydämenkin. Tykkäsin tästä runosta.
VastaaPoista"Kylmä katseesi jäädyttää
VastaaPoistaviimeisen pisaran
arvotusta onnesta."
Tuli mieleeni jotain elettyä, jokin päättynyt, jokin toive, joka ei sitten ollutkaan, vain henkäys.
Vahvuutta silti lähteä, vaikka kylmäisi ja sisällä olisi lämmin. Se lämpö tosin on vain ulkoista...
Kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaSininen on kylmä väri, vaikka kaunis. Ehkä vielä kannattaisi kääntyä takaisin hakemaan se lämpöisemmät lapaset (takaportti). Sini, osuit oikeaan.
Arvottu onni on kovin surullista, bluesia. Bluesiahan tämä koko runo on kokonaisuudessaan. Lopun toive punaisista lapasista menee samaan tunnelmaan jossitteluineen. Sopii hyvin aiheeseen.
VastaaPoistaTuima,
VastaaPoistaSinistähän sen piti olla. :)