Kuvablogista

Tulin perustaneeksi tuon kuvablogini hetken inspiraatiosta ja olen ajatellut liittää sen tähän samaan blogiin. Jotenkin siinä Valokuvatorstain alkaessa ajattelin, ettei kuvien kurkkaajien tarvitsisi törmätä teksteihini. En siis ymmärtänyt staattisen linkin merkitystä. Siinähän käväistään vain yhdellä sivulla. Mukavaa, että vanhetessaan oppii koko ajan jotakin uutta.

Viikon kestänyt osittainen tauko tutuiksi käyneistä kuvablogeista oli minulle paljastavaa aikaa. Pisteenä i:n päälle satuin ehtimään lukaista Neulekirpun blogianalyysin ja olin vallan hämmentynyt. Kävelytin Marian ohjeen mukaan kameraa joka päivä ja maisemasta, kuvakulmasta, kuvauskohteesta tai jostakin muusta syystä johtuen ajatukseni assosioituivat milloin keneenkin teistä, joiden kanssa olen kommenttilaatikoissa ajatuksia vaihtanut muita blogivieraita unohtamatta.

Koska viikko oli melko tuuleton ja lampien pinnat matalalla, kuvasin aika paljon heijastuksia l. kuvajaisia, mikä toi Kooteen mieleeni. Kallioiden jäkäliä ja sammalia tiiraillessa muistin taas Iineksen ja Saturationin. Tutkaillessani vanhojen rakennusten hirsiä ja nurkkapuita, Hotasen kuvat käväisivät mielessä. Alkoi aivan tuntua siltä, että kuvaankin en pelkästään itseäni, vaan nimenomaan kuvablogiani varten. Se lienee myös perusteltu syy valokuvausharrastukselle.

Valokuvatorstain haastesanan kuultuani mieleeni pulpahti oitis eräs Iineksen kuva tältä kesältä. Se oli se hyttysen veriateria-kuvasarja. Helsingin keskustassa käydessäni ja iltataivasta ihaillessani tulivat mieleen eräät Blogisiskon kuvat. Edellä kerrottu puhunee kuvan puolesta sanan mahtia vastaan. En siellä kameran kanssa ulkoillessani muistellut tekstinpätkiä enkä runoriimejä. Aivoni alkoivat availla tarkkaan katsottuja kuvia.

Olen saanut myös aivan konkreettisia neuvoja pyytäessäni ja tietoja pyytämättäkin. Kiitos niistä nimiä mainitsematta. Tarttis tehdä jonkinlainen inventaario ja keksiä blogille uusi nimi.