Tämänsyksyinen rynnistys kirjoittamaan viimeisen kerran vanhanmallista aidinkielen ylioppilaskirjoituskoetta on saanut melko paljon julkisuutta. Olen ollut pois koulumaailmasta jo kauan enkä äidinkieltä koskaan opettanutkaan. Mutta kirjoitusten valvomista riitti ja siitä on jäänyt hajanaisia ajatuksia. Heittäessäni pois koulupapereita, löytyi seuraavanlainen paperilappu, jossa on joskus kolme tuntiakin peräjälkeen kirjoituksia valvoneen opettajan hajatelmia. Olin silloin jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja istuminen kävi työstä.
Tupperware-rasioita näkyy olevan monella...vaaleanvihreä raikas Granny Smith-omena...automaattinen ilmanvaihto salissa saa aikaan vedon, ei hyvä...lihakset alkavat puutua tähän istumiseen...tässä alkaa tulla nälkä...tunnen teidät melkein kaikki nimeltä...nuoria, kauniita ihmisiä, elämä edessä...Fazerin suklaata... miksi niillä on niin paljon karkkeja eväänä...annan avuksenne ajatuksin energiaani...kauniita villasukkia...hetikö ne alkavat juosta WC:ssä...montakohan tiiltä tuossa päätyseinässä on korkeussuunnassa...Heidillä on ihanan keltaiset housut...jaahas, Ville tarvitsee jo lisää paperia, viedäänpä...ihana, että saa sen verran kävellä vaihteeksi...mukavannäköisiä vaatteita yleensä...14 ilmastointiputkea...ruokatunti on alkanut...ei ne sitten osaa olla hiljaa, vaikka Hiljaisuus-lappuja on joka ovella pitkin koulua...kohta on kello 12.00...ole rauhallinen, rento, reipas, luova...nyt he alkavat lähteä, istuisivat vielä, yrittäisivät parhaansa...ihanaa, seuraava valvoja tulee päästämään minut pois täältä...nyt sitten omat tunnit pitäisi jaksaa...ensin syömään
Taas piti ottaa Flickrkuva, kun nämä systeemit eivät taaskaan pelaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!