Helteinen visiitti

Säätyyppi tuntuu jämähtäneen paikalleen. Yleensä tuuli enteilee muutosta, joka on Runotorstain teemakin tällä viikolla. Kolmen päivän matka, onneksi ilmastoidussa autossa, tuli tehdyksi. Perilläkin oli tosin niin kuuma, että Etelä-Euroopan tapaan siestaa oli pidettävä. Auringon säteily ja polttavuus laitatti hakemaan varjopaikkoja, suojaisia metsiköitä tai peräti sisätiloja. Kotiin palatessa jopa peltisen postilaatikon sisältö tuntui kuumalta. Uusi kokemus sekin. Todennäköisesti meillä Suomessakin on asunnot kohta ilmastoitava.

Olo on kuin ulkomailla käyneellä. Jos matkaan olisi sisällyttänyt vielä ehdotetun ensivisiitin Lidlissä, vaikutelma olisi varmasti tuplaantunut. Mutta jaksamisella oli rajansa. Ja asioilla tärkeysjärjestyksensä. Leikkimökki, muovailu, värityskirjat, pikkupikkulegot käsittämättömine osasineen, isot legot, Pekka Töpöhäntä-kirja ja syvälliset keskustelut pienten leikkikavereiden kanssa olivat tärkeämpiä kuin mitkään muka tärkeät hankinnat. Pohdimme esimerkiksi, onko vaha riittävän pehmeää muovailtavaksi ilman kaulinta ja voiko muovailuvaha-autojen makaroonipyöriä ja -valoja syödä. Konttasimme nurmella katsomassa, joko kylvetyt siemenet olivat alkaneet kasvaa. Ja löysimme toki jo tunnistettavat piipat, uuden alun ihmeet. Tunnistimme kirjaimia ja muoviselle T-kirjaimelle keksimme uuden käytön partakoneena. Ja yritimme keksiä vastauksia lukuisiin miksi-kysymyksiin. Askaretta riitti niin käsille kuin aivoillekin, käpylehmistä sudokuihin. Tuntui mukavalta, kun pienet käsivarret kiertyivät milloin jalkojen ympärille, milloin rutistivat kaulasta. Pari kertaa sää salli syömisen ulkona ja ruoka oli todella suussa sulavan herkullista, esim. uusia perunoita ja porsaan mureaa sisäfilettä muine lisukkeineen.

Tulomatkalla poikkesimme kerran kahvilla. Otimme kahvin kanssa muurinpohjaletut mansikkahillolla. Letut maksoivat (siis ilman kahvia) 2 euroa kappale! Mutta ei se haittaa kerran kesässä. Sitäpaitsi löysin samasta paikasta näköispatsaan. Kuva ohessa, mutta ostaminen vielä jäi. :)