
Onneksi nukahdin kuitenkin uudelleen. Ja kuvaamista riittää päivänvalossakin eikä tarvitse lähteä edes kauas. Pienellä kävelylenkillä näin ensimmäisen rentunruusun kukassa ja toki paljon muutakin. Yöllä on täytynyt sataa, koska kävelytiellä oli lätäkkö, josta veikeällä tavalla heijastuivat viereinen talo, puut ja sähköjohdot. Eniten minua kuitenkin pysähdytti kellastunut pihlajanoksa. Joko nyt? Vastahan kuvasin sen valkeaa morsiushuntua.
Eilisen yksinäisen päivän sain menemään melko mukavasti, kun ystävä oli apuna ajantapossa. Tänään on selvittävä itse. Sää on ihanan kesäinen. Lomalaisille mieleen. Jos nyt vaikka aloittaisin kirja- ja mappihyllyn lopullisen tyhjentämisen. Saisi paperisilppurikin käyttöä. Katson, mitä käsi ja muu kroppa kestää. Sen olen jo oppinut, että aloittamansa työn voi jättää kesken. Entiselle(?) perfektionistille se on vaikeaa.
Milloinkahan lippu nousee uuteen salkoon ensimmäisen kerran? Toivottavasti pian!
Rote Fane hohc!
VastaaPoista???????? :o
VastaaPoista