Kivun kanssa kärvistely helteellä ei ole yhtään sen helpompaa kuin kylmälläkään. Pohjoisparvekkeellakin on 29 astetta kuumuutta. Pihlajat ja syreenit tiputtelevat hissukseen terälehtiään ja jokusen koivunlehdenkin jo huomasin kadulla. Johtunee kuivuudesta. Juhannus on vasta tulossa ja pihlajan kukinta on ohi. Juhannusruusukin on parhaimmillaan ja lupiinit, nuo varottavat vieraskasvit, ovat jo kukassa. Tälläinen helleaalto syö kesän nopeasti. Vesijohtovettä ei kannata paljon maahan lotrata, hyötykasvit olisivat asia erikseen.Onneksi petarit on nyt kuitenkin pesty ja hetkessä kuivat. Matonpesu odottaa vuoroaan seuraavaksi. Siihenkään puuhaan minusta ei ole kuin tarpeettomaksi päällysmieheksi, joten digikameran näppäilyksi sekin mennee. Juhannus on tulossa ja ehkä pari juhannusvierastakin. Muuten, tässä vauvauutisia odotellessa tuli mieleeni lauantaiaamuna radiosta kuulemani asiaan liittyvä tarinanpoikanen. Isoveljet ja -siskot ovat luonnollisesti aina välillä mustasukkaisia uudelle tulokkaalle. Eräskin jo hiukan vanhempi isoveli nähtyään vastasyntyneen sisaruksen tunnistepantoineen oli tokaissut kateellisena: "Sitä on jo sitten sen kanssa käyty Särkänniemessäkin."
Eilinen posti yllätti ylinopeussakkokirjeellä. Minähän en tietenkään ollut tällä kertaa asialla ja auton rekisterinumerokin oli väärin. Soitimme annettuun numeroon ja hävittäähän se kirje piti. Käsittääkseni tuollaiset kirjeet ovat virallisia asiakirjoja ja niiden kanssa on oltava tarkka. No, kohta tulee uusi, oikea versio.
Nuo lippaat ovat siltä ajalta, jolloin kehotettiin säästämään ja jolloin pankkikin palveli. Kun palveluja ajattiin alas ja pankkivirkailijan työhön kuuluvia tehtäviä alettiin hinnoitella, jotta pankki saisi asiakkailta korvausta maksamilleen koroille ja palkoille ja muihin menoihin, lopetettiin säästölippaidenkin maksuton tyhjentäminen. Rahastamista alettiin nimittää palveluksi. Nyt pankit ovat lähes kiitettävästi saaneet karkottettua asiakkaat tiskeiltään. Puhelimeen vastaamisestakin on tullut maksullista "palvelua". Mitä useammin virkailija puhelimeen vastaa ja mitä pidempään puhuu, sitä useampi euro pankin tai muun firman kirstuhun kilahtaa. Tilannetta voisi verrata prostituutioon pakottamiseen.
VastaaPoistaKäyttämättöminä nuo lippaat muistoina pölyttyvätkin. Ainakin yhdessä paikallisessa pankissa oli (onkohan enää, en tiedä) euroaikaan siirryttäessä automaatti, johon itse sai tyhjentää kaikki vuosien aikana pulloihin kerätyt pennit ja viisipenniset. Itsepalveluun oli siirrytty siinäkin. Eikä loppusumma heti tuloutunut tilille, missä lie pitivät niitä rahoja aikansa. (Pullollinen viisipennisiä oli melkoinen summa!)
VastaaPoistaPalvelusta ja sen tasosta vielä tuli mieleeni lahjashekit. En enää aio sellaista ostaa mistään pankista, koska niiden lunastamiseksi on siis joko varattava vuoronumerolla vuoro tai ns. numerottomassa jonossa jaksettava seistä vaikka ei jaksaisikaan. Kaupathan eivät niitä ota vastaan.
Veikkaan, että pian saamme maksaa kotoa käsin tapahtuvasta laskujen maksamisestakin.
Nuo palvelupuhelimet ovat oma lukunsa, hohhoijaa! Jos sitä...paina 1, jos tätä.. paina 2 jnejnejne... :(
Kotoa maksaminen maksaa jo. Pankki rokottaa pankkiyhteyden ylläpitämisestä internetissä. Lahjashekit minulla on ollut mahdollista ottaa yrityspuolelta. Se ei ole ollut omaa rahaa eikä sitä ole tarvinnut jonottaa. Palvelunumeroista ei vastata, kuten telkkarissa, että miten voin palvella, vaan että palvelemme sinua heti, kun ehdimme, ja sitten rämppää. Sinuttelukin sieppaa.
VastaaPoistaOli ne veikeitä aikoja, kun sai sen palkkansa suoraan palkkapussissa kaksi kertaa kuussa. Englannissa pesulassa se toimi niin ja muistaakseni oli joku pankkilakko tai vastaava varsinaisen työuranikin aikana. Ainakin kerran muistan saaneeni rahat suoraan kouraani! Pätkii tämä muistipuoli hiukan. Semmoinen puolisenttinen pitkä liuska oli palkkapussissa mukana eli paperiakaan ei tuolloin tuhlattu!
VastaaPoistaLiisa, olisi kiva lukea sinun ajatuksiasi kauniista kukannimistä. En rohjennut haastaa sinua, koska aiemmin jo haastoin, mutta jos kiinnostusta riittää, niin blogissani - ja arrun blogissa - on kiva meemi.
VastaaPoistaPS Minullakin olisi matonpesu edessä, mutta en tiedä miten selviän siitä, kun olen saanut ranteeni aroiksi kaikissa töissä.