Korallihäät

35 vuotta sitten oli helteinen helluntai. Koivut olivat hiirenkorvalla. Korven kätkössä valmistauduttiin häihin. Kaaso (jota sanaa en siihen aikaan tiennyt) sovitteli ylleni pitkää huntua. Puku oli lainavaate. Helsingissä olin käynyt ihailemassa liikkeessä erilaisia malleja. Olin valinnut suosikkini, mutta rahaa ei juuri lainarahoilla ja osa-aikatyöllä opintonsa päättäneellä ollut. Ja ihme tapahtui. Boksikaverin serkun hääpuku oli lainattavissa. Paketti saapui ja jännityksellä avasimme sen. Ja siellä oli juuri se puku!

Punaisella Escortilla lähdimme kirkolle ja ja juhla sai alkaa. Vierasmäärää en muista. Pyydetty pappi oli myöhässä. Hän ehti kuitenkin paikalle. Oman seurakunnan pappia oli jo varoitettu, että hän saattaa joutua sijaiseksi. Ennen tilaisuuden alkua tarvittiin vielä vesilasi, jotta matkaväsynyt pappi saisi hiuksensa kuriin. Erikoiset asiat jäävät mieleen. Onneksi puhe hääparille nauhoitettiin, jotta siihen saattoi myöhemmin palata.

Häämatka suuntautui muutaman kymmenen kilometrin päässä olevalle kesämökille. Serkkuni vei meidät sinne. Johtuneeko siitä, ettemme itse kartan kanssa paikkaa etsineet, että vuosien jälkeen etsimisyrityksemme ovat epäonnistuneet. On tunnustettava, että se kaikki oli kuin unta silloin. Pientä ja yksinkertaista nykyhäihin verrattuna. Tänään 35 vuotta sitten. Elämälle ja kumppanille kiitos! Jatkamme myötä- ja vastamäessä toinen toistamme tukien.

Lisäsin kuvablogiin kaksi eilen kuvaamaani venettä.