Eilinen ja tämä päivä alkoivat saman kaavan mukaan: aamupala, vilkaisu ulkolämpömittariin ja sopivat vetimet päälle. Tänään pistäydyin tuossa matalassa rantavedessäkin. Ei se ollut sen kylmempää kuin viime kerralla. Olihan syyskuu todella lämmin.
Telkkari on auki taustaäänenä, kun on niin hiljaista kuin huopatossutehtaassa muuten. Tämänkin päivän siis vietän itsekseni ja kirjoitan hiukan. Eilen tuli liikaa istuttua ja näppäiltyä. Sen tunsi illalla verenpaineessa ja aamulla käsien lihaksissa. Pienestä sitä rasittuu, kun puuttuu peruskestävyys.
Maisema ei ole enää yhtä räjähtävän värikäs kuin viikko sitten. Usva suodattaa osan väreistä vielä näin aamusta. Sade ja tuuli ovat ottaneet osansa. Useimmat pihat ovat vielä kuitenkin tulvillaan kesäkukkia. Vain muutamat ovat vaihtaneet kanerviin ja muihin talvivihreisiin. "Jokohan ensi viikolla tulisi ostettua ne kanervat", mietin maistellessani ystäviltä saatuja valkeita kuulaita. Ovatpa pehmeitä ja maukkaita.
Minusta on mukava ottaa ja laitella näitä "kuvia" mukaan blogiin, mutta koko homman voisi tehdä siis näinkin. Mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin!