7. syyskuuta 2005

Vatsastapuhuja


Eilen kävimme mökillä, vaari puolukoita poimimassa ja minä muuten mukana. Oli outoa, kun siellä olikin nyt yhtä hiljaista kuin tavallisesti. Ei koneita, ei autoja. Savotta oli vielä kesken. Taisi olla vain lepopäivä.

Menimme kapeaa metsäautotietä rantaan. Puolukoita löytyi eikä hirvikärpäsiä ollut haitaksi asti veden rajassa. Minä tutkailin rantahiekkaa ja -kiviä, sammaleita ja sieniä, etsin majavan jälkiä. En löytänyt, mutta löysin Kiukoonjoen poikki uineiden kahden hirven tuoreet jäljet.
Kävelin minkä jaksoin, lopulta istahdin kannolle lepäämään. Aloin ns. kuulla ääniä. H. ei kuullut, mutta hänen kuulonsa onkin heikompi kuin minun. Olin varma, että metsurit olivat tulleet mäelle töihin. Ensin kuului yhtenäinen koneen ääni, sitten katkonainen peruuttavan työkoneen ääni... ja lopulta "Valitettavasti emme saa yhteyttä valitsemaanne numeroon...." Silloin vasta oivalsin, että samaan vyölaukkuun ahdettu digikamera oli avannut kännykän lukituksen ka kännykkä oli soittanut numeroon 0888888988998 6.9.2005 10:45:59 todistettavasti. Ihan ehdin jo säikähtää...

Tänään on siis ohjelmassa puolukoiden putsausta ja omenapiirakan teko.Vaikkapa näin:
  Kevyt ja helppo omenapiirakka
Sekoita 1 kananmuna ja 3 dl sokeria. Lisää 3,5 dl maitoa ja 6dl vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 3 tl leivinjauhetta. Lopuksi lisää 100 g sulatettua voita/margariinia. Kaada uunipannulle ja levitä päälle pieniä omenanpalasia (nopeampia tehdä kuin perineiset viipaleet). Lopuksi ripaus kanelia, ei välttämätön ja uuniin n. 200 astetta 30-40 minuuttia.


Hyvää tuli, kiitos näiden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi sinäkin!