Paljon mahtuu päivään

Eilen illalla ilmoitin seurakunnan emännälle, että juhlaan tulee 48 aikuista ja neljä niin pientä juhlijaa, ettei edes mene maksua. Se asia siis hoidettu.
Aikainen lääkärireissu antoi mahdollisuuden lähteä mökille katsomaan, vieläkö niitä vadelmia on. Metsätyömaa oli aloitettu, mutta tie oli meille sovitusti auki. Tuntui oudolta olla mäellä, kun koko ajan rinteestä kuului moton ja moottorisahojen äänet. Vielä suihkukoneetkin pitivät omaa konserttiaan. Ei siinä enää linnunlaulua kuullut, saati heinäsirkan sirinää. Minä poimin pihassa punaherukoita ja vadelmia talon takaa, vaari kävi rinteessä asti. Ja tulihan sitä saalista taas. Mustaherukat saavat vielä kypsyä rauhassa. Illalla kävimme vielä tutustumassa yhteen asuntoon ja toiseenkin oli tarkoitus mennä. Ovella kävi kuitenkin ilmi, että siinä talossa hissi pysähtyy aina kerrosten väliin, eli portaita joka suuntaan. Jätimme sen asunnon katsomisen suosiolla väliin.